Ivar Gulin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivar Gulin (1931)

Ivar Adolf Gulin (8. marraskuuta 1857 Hiitola19. heinäkuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan ja Suomen armeijan kenraalimajuri.[1][2]

Henkilöhistoria ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gulinin vanhemmat olivat Hiitolan pitäjän kruununnimismies Johan Adolf Gulin ja Evelina Katarina Giös. Hän kävi Haminan kadettikoulun 1870–1877 ja suoritti kameraalitutkinnon 1892.[1]

Gulin oli Henkivartioväen Ismailovskin rykmentin vänrikkinä 1877 ja hän otti osaa Venäjän-Turkin sotaan 1877–1878, Hänet siirrettiin alikapteenina 1. Uudenmaan suomalaiseen tarkk’ampujapataljoonaan 1880 ja hän oli rintamaosaston adjutanttina Suomen sotilaspiirin viraston Suomen sotaväen esikunnassa 1881–1886 yleten kapteeniksi 1883. Gulin oli sitten 1. Uudenmaan suomalaisen tarkk’ampujapataljoonan 3. komppanian päällikkönä 1886–1895, 8. Viipurin suomalaisen tarkk’ampujapataljoonan taloudenhoitajana, pataljoonan vt. komentajana sekä pataljoonan nuorempana esiupseerina 1895–1896 ja 3. Vaasan suomalaisen tarkk’ampujapataljoonan nuorempana esiupseerina ja pataljoonan taloudenhoitana 1896–1902. Gulin ylennettiin everstiluutnantiksi 1896. Hän oli 3. pataljoonan komentajana 89. Belomorskin (Sorokan) jalkaväkirykmentissä Tallinnassa 1902–1904, 89. reservipataljoonan komentajana Novgorodin kuvernementissä 1904–1905, 1. Kronstadtin linnoitusjalkaväkipataljoonan komentajana 1905–1907 ja viimeksi 1. Kronstadtin linnoitusjalkaväkirykmentin komentajana 1907–1908. Gulin erosi Venäjän armeijan palveluksesta kenraalimajuriksi ylennettynä vuonna 1908.[1]

Siviilissä Gulin toimi Helsingin maistraatin venäjän kielen kääntäjänä 1908–1910 ja Suomen senaatin ylimääräisenä venäjän kielen kääntäjänä 1910–1913. Suomen sisällissodan aikana ja sen jälkeen hän oli huhtikuusta heinäkuuhun 1918 Uudenmaan läänin kuvernöörin edustajana Helsingin kaupungin komendantuurissa. Gulin oli Helsingin suojeluskunnan Old Boys-rykmentin järjestäjänä ja komentajana 1918–1919 sekä sen jälkeen rykmentin kunniakomentajana. Hänet merkittiin kenraalimajurina reservissä Suomen armeijan upseeriluetteloihin helmikuussa 1919 ja hän oli upseeriluettelossa eromisikäänsä saakka vuoteen 1932.[1]

Gulin oli erikoistehtävissä sotaministeriössä 1919–1920, Helsingin kaupungin hätäaputoimikunnan toimitusjohtajana 1920–1923 ja Helsingin kaupunginkanslian verovalmisteluviraston ylimääräisenä sihteerinä 1923–1926. Hän oli viimeksi välitysliike Holmström & Co:n osakkaana 1926–1930.[1]

Ivar Gulin oli naimisissa vuodesta 1884 vapaaherratar Berta Matilda von Troilin (1864–1948) kanssa.[1]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ohjesääntö rintamapalveluksesta ratsuväessä. 2 osa, Eskadroonan harjoitus ; suom. Ivar Adolf Gulin. Helsinki 1890

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]