Isobaari
Isobaari on saman ilmanpaineen isoviiva sääkartalla. Esimerkiksi 990 hPa:n (eli aikaisemmin käytetyillä yksiköillä 990 mbar:n) isobaari voi kiertää matalapainetta samaan tapaan kuin maastokartalla 90 m:n korkeuskäyrä kiertää laaksoa.
Isobaarianalyysi tehdään merkitsemällä kartalle säähavainnoissa tietyllä hetkellä mitattu ilmanpaine (merenpinnan korkeuteen redusoituna) kunkin havainto-aseman kohdalle. Sitten aloitetaan esimerkiksi lukemasta 1 000 hPa niin että alle 1 000 hPa paineet jäävät johdonmukaisesti viivan vasemmalle, suuremmat paineet oikealle puolelle. Viiva voi kulkea kartan poikki tai muodostaa suljetun renkaan, mutta ei mennä itsensä kanssa ristiin. Jos ilmanpaine esimerkiksi Helsingissä on 1 002 hPa ja Tallinnassa 999 hPa, niin 1 000 hPa:n isobaari menee havaintoasemien välistä lähempää Tallinnaa (jos paine muuttuu alueella tasaisesti, viivan etäisyys Tallinnasta on kolmannes asemien välimatkasta).
Jos isobaarit ovat tiheässä, alueella tuulee voimakkaasti, sillä kova tuuli liittyy paine-erovoiman kautta suuriin ilmanpaine-eroihin, jotka puolestaan näkyvät sääkartalla monina lähekkäisinä isobaareina. Isobaarit ovat tiheässä voimakkaiden matalapaineiden reunoilla ja harvassa korkeapaineiden alueella, matalapaineen keskuksessa ja muilla alueilla missä paine ei muutu paljoa.
Isobaarien väli ja tuulen nopeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääkarttaan piirretään isobaarit yleensä 5 hPa:n välein. Jos kahden tällaisen isobaarin väli on 600 km, tuulee 2 boforin voimalla eli 2–3 m/s. Tuuli on tällöin heikkoa. Vastaavasti
- 500 km merkitsee kohtalaista tuulta, 6–7 m/s
- 300 km: navakkaa tuulta, 11–13 m/s
- 100 km: myrskyä, 21–24 m/s.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sääopas, sivu 177