Isobaari

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Isobaari on saman ilmanpaineen isoviiva sääkartalla, esimerkiksi 900 hPa:n (eli vanhanaikaisilla yksiköillä 990 mbar:n) isobaari voi kiertää matalapainetta samaan tapaan kuin maastokartalla 90 m:n korkeuskäyrä kiertää laaksoa.

Isobaarianalyysi tehdään piirtämällä säähavainnoista kartalle ilmanpaine (merenpinnan korkeuteen redusoituna) kunkin havainto-aseman kohdalle. Sitten aloitetaan esimerkiksi lukemasta 1000 hPa niin että alle 1000 hPa paineet jäävät johdonmukaisesti viivan vasemmalle, suuremmat paineet oikealle. Viiva voi kulkea kartan poikki tai muodostaa suljetun renkaan, mutta ei mennä itsensä kanssa ristiin. Jos esimerkiksi Helsingissä on 1002 hPa ja Tallinnassa 999 hPa, niin 1000 hPa:n isobaari menee näiden välistä lähempää Tallinnaa (jos paine muuttuu alueella tasaisesti, viivan etäisyys Tallinnasta on kolmannes asemien välimatkasta).

Jos isobaarit ovat tiheässä, alueella tuulee kovasti, sillä kova tuuli liittyy paine-erovoiman kautta suuriin ilmanpaine-eroihin, mikä näkyy sääkartalla monina lähekkäisinä isobaareina. Isobaarit ovat tiheässä voimakkaiden matalapaineiden reunoilla ja harvassa korkeapaineiden alueella sekä matalapaineen keskuksessa ja muilla alueilla missä paine ei muutu paljoa.

[muokkaa] Isobaarien väli ja tuulen nopeus

Sääkarttaan piirretään isobaarit yleensä 5 millibaarin välein. Jos isobaarien väli on 600 km, tuulee 2 boforin verran eli 2-3 m/s. tuuli on tällöin heikkoa

  • 500 km, kohtalaista tuulta, 6-7 m/s
  • 300 km, navakkaa tuulta, 11-13 m/s
  • 100 km myrskyä, 21-24 m/s[1]

[muokkaa] Viitteet

  1. Sääopas, sivu 177lähde tarkemmin?


Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut