Säärintama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järvellä voi havaita kylmän rintaman nopean etenemisen

Säärintama on meteorologiassa kahden ilmamassan rajavyöhyke, jossa ilmamassalle tyypilliset ominaisuudet, kuten lämpötila ja tropopaussin korkeus, muuttuvat melko nopeasti.[1][2]

Kun rintama kulkee havaintopaikan yli, havaitaan yleensä selviä muutoksia tuulen suunnassa ja nopeudessa, lämpötilassa ja vielä selvemmin kastepisteessä, ilmanpaineen muutoksen nopeudessa tai suunnassa ja usein myös sateessa ja pilvisyydessä. Joskus rintama on heikko varsinkin kaukana matalapaineen keskustasta ja aiheuttaa vain vähäistä pilveilyä. Voimakkaimmat rintamat havaitaan nopeasti syvenevien matalapaineiden keskuksen lähellä.

Lämpötilan jyrkkää muutosta tietyllä painepinnalla kutsutaan barokliiniseksi vyöhykkeeksi. Tähän vyöhykkeeseen liittyy monesti myös suuri tuuliväänne.

Matalapaineisiin liittyvät säärintamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilvet kehittyvät yleensä rauhallisesti lämpimän rintaman yllä.
Kylmä rintama nostaa monesti korkeita, paksuja kuuropilviä.

Rintamat liittyvät usein matalapaineisiin. Ne nimetään liikesuunnan mukaan. Rintamapinta on kolmiulotteinen asia ja kalteva lämpimään ilmamassaan päin (kylmä rintama saapuu ensin maanpinnalla, lämmin rintama ensin ylätroposfäärissä). Pintasääkartalla esitetään rintaman paikka lähellä maanpintaa. Rintaman paikka ylempänä troposfäärissä kuvataan esimerkiksi lentoliikennettä palvelevissa sääkartoissa.

  • Lämmin rintama on sellainen, jossa lämpimämpi ilmamassa voittaa alaa. Se merkitään punaisella viivalla, jossa on puolipyöreitä nuolenkärkiä rintaman liikkeen suuntaan.[1]
  • Kylmä rintama on sellainen, jossa kahdesta ilmamassasta kylmempi voittaa alaa. Se merkitään sinisellä viivalla, jossa on kolmiomaisia nuolenkärkiä rintaman liikkeen suuntaan.[1]
    • Nopea kylmä rintama
    • Hidas kylmä rintama
  • Stationäärinen rintama merkitään toisinaan ilmamassojen rajapintaan, joka ei liiku juuri kumpaankaan suuntaan. Sen merkissä punainen ja sininen vuorottelevat ja nuolet ja puolipallot osoittavat päinvastaisiin suuntiin.
  • Okluusiorintama on syntynyt, kun kylmä rintama on saavuttanut samaan matalapaineeseen kuuluvan lämpimän rintaman. Sen kohdalla lämpimämpi ilmamassa ei enää ulotu maanpinnalle asti, vaan on vain kieleke ylempänä ilmakehässä. Okluusiorintama merkitään violetilla viivalla, jossa kylmän ja lämpimän rintaman violetit symbolit ovat pareittain vierekkäin. Sen mukaan, millä tavalla kylmä ja lämmin rintama yhdistyvät, okluusiorintamat jaotellaan edelleen kylmään, lämpimään ja neutraaliin okluusioon. Okluusiotyyppi on varmimmin tunnistettavissa ja selitettävissä syöttövirtauksen avulla.

Nuoressa polaaririntaman matalapaineessa on yleensä havaittavissa kiilamainen vyöhyke keskileveysasteiden ilmamassaa, joka tunkeutuu polaarimassan keskelle. Kiilan etureunassa on lämmin rintama, takareunassa kylmä rintama. Kiilaa itseään sanotaan lämpimäksi sektoriksi. Koska kylmä rintama liikkuu nopeammin, se saavuttaa lämmintä rintamaa, ja ne yhdistyvät kiilan kärjestä alkaen okkluusiorintamaksi. Niinpä keski-ikäisen matalapaineen rintamat muistuttavat kreikkalaista pientä lambda-kirjainta (λ). Vanhassa matalapaineessa okkluusio on edennyt pitemmälle, ja okkluusiorintaman pää alkaa kiertyä silmukalle.

Fysikaalisemmin sanottuna rintamat ovat advektion muutoskohtia, esimerkiksi lämmin rintama on tarkemmin lämpimän advektion takareuna maanpinnan lähellä, eli sen edessä lämpimämpi ilma valtaa alaa kylmemmältä.

Muun tyyppisiä rintamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen kansallisen sääpalvelun (NWS) sääkartoilla käyttämiä rintamamerkintöjä. Neljä ensimmäistä ovat käytössä myös Euroopassa:
1. kylmä rintama
2. lämmin rintama
3. stationaarinen rintama
4. okluusiorintama
5. sola
6. kuuronauha, tuulen shearin raja
7. kuiva linja
8. trooppinen aalto

Sääkartoissa voidaan esittää myös pienialaisempia sääsysteemejä, ja ne liittyvät usein pilvien muodostumiseen. Ne ovat voivat muuttua erittäin nopeasti, joten niitä ei usein merkitä karttoihin. Paikoitellen ne esiintyvät kuitenkin säännöllisesti, jolloin voidaan ilmoittaa esimerkiksi iltapäivällä yltyvästä tuulesta Suomenlahdella voimakkaan vesistöön liittyvän säärintaman yhteydessä.

Rintamia tai rintaman tyyppisiä systeemejä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Weather Fronts Climate and Weather. Viitattu 31.5.2012.
  2. B. Geerts and E. Linacre: The height of the tropopause 1997. University of Wyoming. Viitattu 31.5.2012.