Isät lasten asialla
Isät lasten asialla ry (ILA) on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tunnuslause on: "Jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi".
Isät lasten asialla ry (ILA)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistys perustettiin Karkkilassa 20.2.2012 [1] ja hyväksyttiin Patentti-ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 30. maaliskuuta 2012. Puheenjohtajana toimii Petri Guilland (2022–) ja toiminnasta vastaa Petri Honkanen (2022–). Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti tuhat 2015 (osan ollessa kannatusjäseniä). ILA ry on Lastensuojelun Keskusliiton jäsen. Yhdistyksen vertaistukitoimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsen etu on keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys kiinnittää huomiota myös vieraannuttamisen kohdevanhempien vaikeaan tilanteeseen.[2][3] ILA ry:n keskeisimpiä tavoitteena on vieraannuttamisen sanktiointi, huoltokiusaamisen estäminen, tasavertainen vanhemmuus sekä vuoroasuminen molempien vanhempien luona.
- Lapsen oikeus ylläpitää hyvä suhde molempiin vanhempiin on turvattava.
- Huoltoriidan ja huoltokiusaamisen syntyminen ja eskaloituminen on ennaltaehkäistävä.
- Erovanhempien yhdenvertaisuutta rikkovat käytännöt ja lait on korjattava.
- Oikeuskäytännössä käytettävää lapsen edun käsitettä on selkeytettävä.
- Lapsi on suojattava äärimmäiseltä henkiseltä väkivallalta eli vieraannuttamiselta.
Myös kansainvälisten lasten-ja ihmisoikeussopimusten, mm. YK:n lastenoikeuksien sopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen saattaminen tosiasiallisesti toteutuvaksi Suomessa on yhdistyksen agendalla, erityisesti niiltä osin joissa sitä ei yhdistyksen näkemysten mukaan vielä täysmääräisesti toteuteta. Em. sopimusten kehittäminen on yhdistyksen mukaan tarpeellista lapsen edun osalta. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, viranomaiskäytäntöihin ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttajatapaamisilla ja osallistumalla ministeriöiden, THL:n ja kuntien hankkeisiin sekä työryhmiin.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintamme keskeisimpiä muotoja ovat vertaistuki, yhteydet viranomaisiin ja lainlaatijoihin sekä yhteistyö muiden lastensuojelutahojen kanssa.
Vertaistuki: Yhdistys tarjoaa valtakunnallista vertaistukea puhelimitse ja chatin kautta vanhemmille, isovanhemmille ja muille lapsen hyvinvoinnista huolestuneille läheisille, jotka ovat kärsineet tai kärsivät lapsen huoltajuuteen tai vanhemmuuteen liittyvien epäkohtien aiheuttamista ongelmista. Vertaistuesta vastaavat vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat. Yhdistys pyrkii kehittämään vertaistukea myös aikuisille, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet vieraannuttamisprosessin.
Yhteydet viranomaisiin ja lainlaatijoihin: Yhdistys antaa päättäjille lausuntoja sen ajamia asioita koskettaviin lakihankkeisiin. Se on tuonut laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. käsitteet "lapsen vieraannuttaminen" ja "huoltokiusaaminen".lähde? Yhdistys tukee lähtökohtaisesti vuoroasumista eronneiden parien lasten ensisijaisena vaihtoehtona.
Yhteistyö muiden lastensuojelutahojen kanssa: Yhdistys tekee yhteistyötä kansainvälisissä asioissa eri maiden verkostojen, järjestöjen sekä ylikansallisten toimielinten kanssa. Yhdistys haluaa korostaa olosuhdeselvitysten merkitystä viittaamalla siihen, että Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa selvityksen tekee moniammatillinen, vanhemmuutta arvioiva ryhmä, Suomessa vain sosiaaliviranomaiset. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan vieraannuttajalla on useissa tapauksissa mielenterveysongelmia, kuten psykopatiaa, narsismia ja tunnekylmyyttä, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Sinkkonen luonnehtii vieraannuttamista "massiiviseksi emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi", lapsen henkiseksi pahoinpitelyksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhdistysnetti Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 18.11.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Marjaana Sorokin 2014.
- ↑ Lapsen vieraannuttaminen ja torjutun vanhemman psyykkinen hyvinvointi. Pro gradu -tutkielma. Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Iiris Mikkola 2017.
- ↑ Paula Koski: Markku vieraannutettiin lapsistaan: "Massiivista kaltoinkohtelua". Iltalehti 29. syyskuuta 2018, Viikonvaihde s. 2–5. Alma Media.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhdistyksen kotisivut (www.isatlastenasialla)
- Yhdistyksen Facebook-sivut