Indomito-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Indomito-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 672-770 t
Pituus 73,0 m (kokonaispituus)
Leveys 7,3 m
Syväys 2,4 m
Koneteho 16 000 shp (suunniteltu)
Nopeus 30 solmua
Miehistöä 69-79, joista 4-5 upseeria
Aseistus
Meritorjunta 1 x 120 mm/40 tykki
4 x 76 mm/40 tykkiä
2 x 450 mm torpedoputkea
10 x miinaa

Indomito-luokka eli I-luokka oli Italian laivaston kuuden hävittäjän muodostama alusluokka ensimmäisessä maailmansodassa. Luokka oli ensimmäinen Regia Marinan suuri kokoinen hävittäjäluokka ja se oli samalla ensimmäinen turbiinimoottorein varustettu alusluokka laivastossa. Luokan suunnitteli Pattisonin insinööri Luigi Scaglia. Ensimmäisestä maailmansodasta selvinneet alukset luokiteltiin 10. lokakuuta 1929 torpedoveneiksi.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indomito-luokan hävittäjät[1][2]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Indomito Pattisonin telakka, Napoli 1. kesäkuuta 1910 10. toukokuuta 1912 20. tammikuuta 1913 poistettu alusluettelosta 11. heinäkuuta 1937
Impavido Pattison 2. tammikuuta 1911 22. maaliskuuta 1913 8. marraskuuta 1913 poistettu alusluettelosta 1. syyskuuta 1937
Impetuoso Pattison 9. joulukuuta 1910 23. heinäkuuta 1913 19. toukokuuta 1914 uponnut Itävalta-Unkarin laivaston sukellusveneen SM U-17 torpedoimana 10. heinäkuuta 1916 Otrantonsalmessa
Insidioso Pattison 15. heinäkuuta 1912 30. syyskuuta 1913 6. heinäkuuta 1914 poistettu alusluettelosta 13. syyskuuta 1938
palautettu palvelukseen 1. maaliskuuta 1941
upotettu 5. marraskuuta 1944
Intrepido Pattison 15. kesäkuuta 1910 7. elokuuta 1912 6. helmikuuta 1913 uponnut Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneen SM UC-14 torpedoimana 4. joulukuuta 1915 Valonan edustalla
Irrequeito Pattison 7. kesäkuuta 1910 12. joulukuuta 1912 1. kesäkuuta 1913 poistettu alusluettelosta 11. lokakuuta 1937

Luokan alusten aseistukseen lisättiin vuonna 1914 kaksi torpedoputkea ja ensimmäisen maailmansodan aikana tilattiin miinakiskot kymmenelle miinalle. Vuosina 1918-1919 sodasta selvinneiden alusten tykit vaihdettiin viiteen neljän tuuman 35 pituuskaliiperin ja yhteen 40 millimetrin 39 pituuskaliiperin tykkiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Fraccaroli, Aldo: Italian Warships of World War 1. Lontoo: Ian Allan, 1970. ISBN 1-7110-0105-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert 1906-1921 s. 268
  2. Fraccaroli, Aldo s. 69