Ilpo Härmäläisen katoamistapaus
Ilpo Härmäläisen katoamistapaus tapahtui vuonna 1994, kun 33-vuotias lakimies Ilpo Härmäläinen katosi Turussa ja oli kateissa vajaa 30 vuotta, ennen kuin hänen ruumiinsa löydettiin Airiston vesistöstä. Tutkijoiden mukaan hän oli kuollut henkirikoksen uhrina.[1]
Henkirikosen päällimmäisenä syynä pidetään laajaa taloudellista petosvyyhtiä, joka johti Härmäläisen yrityksen velkaantumiseen. Hänen aikeissaan valittaa petosvyyhdistä poliisille, siinä mukana ollut Lasse Erik Lehto "mainosmies" kaappasi Härmäläisen ja ampui tämän.
Katoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katoamispäivän tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Härmäläinen heräsi katoamispäivän aamuna normaalisti vaimonsa kanssa, jonka jälkeen Härmäläinen sai puhelun mainosmieheltä. Pian tämän jälkeen hän lähti tapaamaan tätä puoleksi tunniksi. Samaan aikaan kotona olevalle vaimolle soitti perheen tuleva vuokranantaja. Keskusteltuaan hänen kanssaan sekä uudestaan mainosmiehen kanssa, lähti Härmäläinen katsomaan potentiaalista vuokra-asuntoa.[2] Tämän jälkeen vaimo ei enää häntä nähnyt.
Viimeinen varma havainto Härmäläisestä oli 3. elokuuta 1994 Turussa Eeriknkatu 20 B:n edustalla. Hän oli pukeutunut vihertävään ja kiiltävään pukuun sekä valkoiseen paitaan ja mustiin kenkiin.[3] Myöhemmin oikeudessa syyttäjä oli antanut lausunnon, jonka perusteella Härmäläinen nousi liiketuttavansa ajaman auton kyytiin, joka ajoi heidät Satavan satamaan. Siellä liiketuttava oli surmannut Härmäläisen purjeveneessä, jonka jälkeen ruumis hävitettiin.[2]
Vaimon lausunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Härmäläisen vaimon mukaan perheeseen oli syntynyt poikavauva vain kaksi kuukautta ennen tapahtumaa. Perheen oli tarkoitus lähiaikoina muutaa isompaan vuokra-asuntoon. Vaimo kuvasi Härmäläistä rauhalliseksi, sosiaaliseksi ja työuskolliseksi ihmiseksi.[2]
Vaimon mukaan hän oli miehensä katoamisen tajuttuaan ollut yhteydessä ensin siskoonsa ja sitten miehensä veljeen, joka kehotti vaimoa soittamaan poliisille. Poliisin lisäksi hän otti yhteyttä vuokranantajaan, joka kiisti olleensa missään tekemisissä Härmäläisen kanssa kevään jälkeen. Vaimon mukaan ei ollut mahdollista, että Härmäläinen olisi kadonnut omasta halustaan tai tehnyt itselleen jotain.[2]
Katoamisen jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Härmäläisen tapaus sai nopeasti julkisuutta mediassa. Media kertoi Härmäläisen katoamisesta vaimon mukaan perheen yksityisyyttä epäkunnioittavaan sävyyn. Vaimon mukaan hän oli alusta asti epäillyt mainosmiestä syylliseksi.[2]
Erityisesti Härmäläisen veli tutki katoamista, jonka yhteydessä hän löysi Härmäläisen yritystoimintaan liittyviä asiapapereita. Ne paljastivat laajan petosvyyhdin.
Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliisi aloitti tapauksen tutkinnan uudelleen vuoden 2021 kesällä uuden tutkintaryhmän avustuksella. Tapausta alettiin tutkia murhana. Poliisi kertoi tapauksen aiempien vinkkien virheellisyydestä, joita oli muun muuassa Härmäläisen väitetty nouseminen valkoiseen ja nuhjuisen näköiseen farmariautoon.[3]
»Juttu on avattu sillä intressillä, että selvitämme asian.»
(Aki Lahtinen, rikostarkastaja, KRP)
Petosvyyhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkinnan edetessä poliisi otti tarkastelun aiheeksi merkillisen taloudellisen petosvyyhdin, jolla saattoi poliisin mukaan olla yhteyttä katoamiseen. Härmäläiseen viimeiseen puheluun tutustunut mainosmies oli ollut laajalti yhteydessä erääseen turkulaiseen liikemieheen muutamia vuosia ennen katoamista. Mainosmies oli valitellut liikemiehelle firmansa heikkoa rahatilannetta, johon liikemies ehdotti järjestävänsä mainostoimistolle lainaa kaksi miljoonaa markkaa saksalaisesta pankista. Vakuuden saamiseksi liikemies ehdotti factoring-laskutusta, johon mainosmies suostui.[3]
Liikemiehen tehtävä oli järjestää yritykselle asiakkaita, joiden teettämät työt laskutettaisiin rahoitusyhtiöllä. Yksi hänen hankkimistaan yrityksistä oli Ilpo Härmäläisen yritys. Mainosmiehen mukaan hän ei tuntenut Härmäläistä entuudestaan. Härmäläisen lisäksi asiakkaaksi saatiin myös eräs raisiolaismies.
Tutkinnan mukaan molempien asiakkaiden tuottamat työt olivat lähes poikkekuksetta näennäisiä, mutta niistä laskutettiin silti satojen tuhansien markkojen edestä. Mainosmiehen ja liikemiehen sopimuksen mukaisesti rahoitusyhtiön maksujen jälkeen mainosmiehen oli nostettava rahat ja luovutettava ne edelleen liikemiehelle. Liikemiehen tehtävänä oli järjestää rahoilla laina mainosmiehen yhtiölle, mutta hänen mukaansa näin ei tapahtunut.[3]
Katoamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkintapyyntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mainosmies jätti poliisille kirjallisen tutkintapyynnön pari viikkoa Härmäläisen katomisen jälkeen. Mies pyysi poliisilta selvitystä hänen yritykseensä mahdollisesti kohdistuvan rikoliisuden vuoksi. Hänen mukaansa Härmäläisen yritys oli teettänyt keväällä 1994 lähes 800 000 markan hintaiset markkinatutkimukset, joiden laskut yritys oli kuitenkin jättänyt maksamatta.
Seurauksena rahoitusyhtiö oli alkanut vaatia myöhästyneitä saatavia mainosmieheltä, joka otti nopeasti yhteyttä liikemieheen. Mainosmiehen mukaan hän vetäytyi vastuusta.
Tunnustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myöhemmin mainosmies myönsi syyllisyytensä rahoitusyhtiön sekä Härmäläisen harhauttamiseen. Hänen mukaansa Härmäläinen oli pyytänyt häneltä kesällä kahteen kertaan 5 000 markkaa. Mainosmies oli ihmetellyt tätä, koska luuli Härmäläisen saavan tarpeeksi rahaa satojen tuhansien markkojen selvityksistä.[3]
Liikemiehen ja raisiolaismiehen tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raisiolaismies kertoi kuulusteluissa pelkäävänsä liikemiestä. Hän oli muun muuassa vaatinut raisiolaiselta allekirjoittamaan todistuksen, jossa vakuutettiin liikemiehen osuuttomuus asiaan. Vuonna 1993 liikemies oli osoittanut raisiolaismiestä aseellaan tämän kotona, jota edelsi noin 20 000 markan lasku liikemiehelle. Mies kertoi ettei halua nostaa aiheesta rikosoikeudellista käsittelyä.[3]
»Hän oli sellainen "maanvaiva", että ajattelin jo tehdä hänen häirinnästään rikosilmoituksen.»
(Todistaja kertoi kuulusteluissa liikemiehestä)
Toisen todistajan mukaan liikemies oli tullut touko-kesäkuussa 1994 hänen työpaikalleen ja käynnin aikana esitellyt pistooliansa yrittämättä lainkaan piilotella sitä. Liikemies oli tullut myöhemmin toisen kerran työpaikalle, jolloin hän oli keskellä päivää ryhtynyt puhdistamaan erästä asettaan.[3]
Liikemies kiisti kaikki itseensä kohdistuneet väitteet.[3]
Murhaepäily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petostutkinnan ollessa kesken poliisi alkoi epäillä henkirikosta ainoana selityksenä Härmäläisen katoamiseen. Myöhemmin molemmat tutkinnat siirrettiin Turun rikospoliisilta keskusrikospoliisille. Sekä liikemies että mainosmies pidätettiin.[3]
Petostuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikemies tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdoliseen vankeusrangaistukseen kahdesta törkänä pidetystä petoksesta. Hän oli jättänyt maksamatta laskutuspetoksen lisäksi eräältä naiselta saamansa noin 300 000 markan lainasumman. Mainosmies selvisi lievemmällä rangaistuksella ja hänet tuomittiin petoksesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[3]
Liikemiestä kuulusteltiin murhasta epäiltynä viimeisen kerran vuonna 2000, mutta kuulustelu ei tuonut läpimurtoa. Talousrikostutkija Esko Vesanen laati asiasta muistion, joka hautautui Turun poliisilaitoksen arkistoon yli 20 vuodeksi.[4]
Murhatutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilpo Härmäläisen tapaus otettiin uudelleen tutkittavaksi kesällä 2021, mihin johti sattuma. Keskusrikospoliisin Länsi-Suomen yksikössä vietettiin kesäkuussa 2021 tyky-päivää, johon sisältyi kävelykierros Turun keskustassa. Kierroksen aikana opas kertoi tunnetuista Turussa sattuneista rikostapauksista. Eerikinkatu 20:n kohdalla opas selosti vuonna 1994 mystisesti kadonneen lakimiehen tapauksen, mikä herätti mukana olleen rikostarkastaja Aki Lahtisen mielenkiinnon. Kierroksen jälkeen Lahtinen päätti selvittää, mitä Härmäläisen tapauksesta tiedettiin, ja hankki jutun asiakirjat tutkittavikseen. Niihin perehdyttyään Lahtinen varmistui siitä, että Härmäläisen tapaus oli vielä mahdollista ratkaista, joskin asialla oli jo kiire.[4]
Erityisesti vuonna 2021 aloitetussa tutkinnassa nostettiin esille mainosmiehen mahdollisuus henkirikokseen. Henkirikosta puolsivat Lehdon riistiriitaiset kertomukset päivän tapahtumista ja se, että hän moneen otteeseen kielsi tapaamisen Härmäläisen kanssa. Poliisin mukaan hänellä oli ollut selkeä motiivi päästä eroon Härmäläisestä.[3]
Tutkijat puhuttelivat tapausta 90-luvulla tutkinutta Esko Vesasta. Keskusteluissa saatiin esille tieto siitä, että mainosmies omisti purjeveneen tapahtumien aikaan. Kyseinen purjevene paljastui myöhemmin murhan tapahtumapaikaksi.[4] Ratkaisevaksi todisteeksi osoittautui liikemiehen entisen puolison löytämä ja hänen pitämänsä purjeveneen lokikirja, jossa oli merkintöjä elokuulta 1994. Merkinnöistä varmistui, että liikemies oli ollut silloisen vaimonsa kanssa veneilemässä Härmäläisen katoamista seuranneena viikonloppuna, jolloin oli tullut puheeksi veneestä kadonnut ankkuri.[5]
Ouluun muuttanut liikemies Lasse Lehto oli alun perin tarkoitus ottaa kiinni kotikaupungissaan, mutta telekuuntelu paljasti hänen olevan parin päivän kuluttua matkustamassa Ahvenanmaalle. Lehto otettiin lopulta kiinni Turun satamassa.[6][4]
Ruumiin löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruumiin etsimisen operaatio aloitettiin marraskuussa 2021, jolloin keskusrikospoliisi pyysi puolustusvoimilta virka-apua vainajan etsimiseksi. Poliisi määritteli etsintäalueen siten, että sinne pääsee Satavan venepalvelun satamasta 15 minuutissa viiden solmun nopeudella. Tutkittavan alueen leveys oli yksi kilometri ja pituus neljä kilometriä.[7][8]
Löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alussa aluetta tutkittiin teknisin laittein, jolloin löydettävien mahdollisten ruumiiden määrä oli noin 750. Pian ne lajiteltiin todennäköisempiin ja sukeltamalla tarkistettaviin kohteisiin, joita oli 32. Ne jaettiin vielä omiin kategorioihinsa, keltaisiin ja punaisiin.[7]
Heti ensimmäisellä sukelluksella 23. helmikuuta 2022 merivoimien sukeltajat löysivät meren pohjasta miehen ruumiin, joka oli ollut vedessä ”huomattavan pitkään”. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Härmäläinen, vaan jo vuonna 1979 Ruotsin-laivalta kadonnut mies, jonka kuolemaan ei liittynyt rikosta. Toisella sukelluksella löytyi varastetuksi epäilty moottoripyörä.[9][10][8]
Useita yrityksiä myöhemmin 2. maaliskuuta 2022 – vain kaksi päivää ennen kuin käräjäoikeuden oli määrä antaa tuomio Lasse Lehdon asiasta – sukeltajat löysivät Airistolta mustaan jätesäkkiin käärityn ruumiin 44 metrin syvyydestä.[7] Keskusrikospoliisi epäili välittömästi vainajan olevan vuonna 1994 kadonnut Härmäläinen. Ruumiin yllä olivat samat vaatteet kuin Härmäläisen lähtiessä kotoaan 3. elokuuta 1994. Myös lompakko, pankkikortit, rannekello ja kihlasormus olivat Härmäläisen mukana. Merkittävänä seikkana ruumiin löytymisessä pidettiin murhasta syytetyn liiketuttavan ex-vaimon kertomusta siitä, että tapahtumapaikkana toimineesta purjeveneestä häivisi iso ankkuri murhan aikoihin. Poliisin epäili, että ankkuria saatetiin käyttää apuna ruumiin upottamisessa.[11][8]
Ruumiin tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vainajan tunnistamiseksi se lähetettiin Pansioon, jonne saapui tekninen tutkija kuvaamaan ruumiin. Ruumis oli paketoitu muoviin ja jalkojen ympärille oli sidottu metalliketjupäillä varusteltu naru. Lopulta oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa selvisi vainajan kuolleen ampumalla ja kyseessä olevan Ilpo Härmäläinen.[7]
Oikeudenkäynnit ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä toukokuussa 2022 mainosmiehenä toiminut Lasse Erik Lehto tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Hän valitti tuomiostaan hovioikeuteen, joka ei lieventänyt tuomiota.[12] 9. tammikuuta 2024 korkein oikeus päätti olla myöntämättä Lehdolle valituslupaa, joten tuomio jää lainvoimaiseksi.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ilpo Härmäläinen katosi kuin ilmaan vuonna 1994 – tapausta tutkinut paljastaa, miten ruumis löydettiin vuosikymmenten jälkeen mtvuutiset.fi. 7.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ a b c d e Anna-Maija Naakka: Ilpo Härmäläisen vaimo kertoi hetkistä katoamisen jälkeen – murhasta syytetty teki puhelimessa kummallisen ”lupauksen” Ilta-Sanomat. 13.12.2021. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k Lakimies Ilpo Härmäläinen, 33, astui ulos kotiovestaan ja katosi jäljettömiin – poliisi uskoo ratkaisevansa 27 vuotta vanhan murhamysteerin Yle Uutiset. 24.8.2021. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ a b c d Naakka. Anna-Maija: Kadulla kuultu tarina herätti poliisin huomion – näin kadonneen lakimiehen murhaajaa alettiin etsiä 27 vuoden jälkeen 3.8.2023. Ilta-Sanomat.
- ↑ Mäntysalo, Jesse: Yllätyskäänne Ilpo Härmäläisen murhatutkinnassa: Kadonneen lakimiehen ruumiin upotuksessa saatettiin käyttää ankkuria – tapaus palaa käräjäsaliin 24.2.2022. Yle Uutiset.
- ↑ Niko Ranta, Sanni Mattila: Tällainen on lakimies Ilpo Härmäläisen murhannut Lasse Lehto Ilta-Sanomat. 27.5.2022. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ a b c d Rami Mäkinen: Rikostutkija paljastaa: Näin sukeltajat löysivät Ilpo Härmäläisen ruumiin Ilta-Sanomat. 19.4.2022. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ a b c Perttu Kauppinen (toim.): Rikoken jäljillä: Iltalehden erikoislehti 2022, s. 30–33. Alma Media Suomi Oy.
- ↑ Poliisi: Airistolta merestä löytynyt vainaja ei ole Turussa vuonna 1994 kadonnut lakimies, vaan kenties jo yli 40 vuotta sitten kadonnut mies 28.2.2022. MTV Uutiset.
- ↑ Sirviö, Erika: Ilpo Härmäläinen katosi kuin ilmaan vuonna 1994 – tapausta tutkinut paljastaa, miten ruumis löydettiin vuosikymmenten jälkeen 7.8.2023. MTV Uutiset.
- ↑ Rami Mäkinen, Sanni Mattila: Sukeltajat löysivät ruumiin Turun Airistolta – vainaja ehkä murhattu lakimies Ilpo Härmäläinen Ilta-Sanomat. 24.2.2022. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Lakimies Ilpo Härmäläisen henkirikos selvisi lähes 30 vuoden jälkeen – syyttäjä: Sillä on iso merkitys, että oikeus voittaa Yle Uutiset. 14.6.2023. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Markku Uhari: Tuomio 30 vuotta vanhasta murhasta jää voimaan – KKO ei myöntänyt valituslupaa Aamulehti. 9.1.2024. Viitattu 10.1.2024.