Ignostismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ignostismi on näkemys, jonka mukaan kysymys jumalan olemassaolosta on merkityksetön, koska jumalasta ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Ignostismi vaatii jumalasta tarkan, ei-ristiriitaisen määritelmän ennen kuin sen olemassaoloa voidaan edes alkaa harkita tai siitä voidaan väitellä. Ignostismin katsotaan usein tarkoittavan samaa kuin teologinen nonkognitivismi. Myös termejä indifferentismi tai apateismi on käytetty ilmaisemaan samankaltaista ajattelua. Ignostismia on tehnyt tunnetuksi rabbi Sherwin Wine, humanistisen juutalaisuuden perustaja.

Vaikka jumalan käsite on ignostismin mukaan mieletön, ignostikko saattaa pitää ajatusta jumalasta tunneperäisesti tai esteettisesti merkityksellisenä. Sen sijaan jumala oliona on epäselvä ja epäjohdonmukainen käsite. Tätä käsitystä voidaan pitää ei-teismin, (negatiivisen) ateismin tai agnostisismin muotona (joskus käytetään termiä välinpitämätön agnostisismi, englanniksi apathetic agnosticism). Sanan ignostismi ig-osa tulee englannin kielen sanasta ignorance, tietämättömyys ja viittaa tietämättömyyteen siitä, mitä väitteellä jumalan olemassaolosta tarkoitetaan. Viittaus muotoutuu sanasta gnosis tieto.

Ignostikolle sellaiset teologien käyttämät käsitteet kuin ”ensimmäinen syy”, ”kaikkivaltias” ja ”kaikkihyvä” ovat epäselviä, ristiriitaisia, kielellisesti tyhjiä tai mahdollisesti runollisia. Siksi niistä ei voi mielekkäästi sanoa, ovatko ne tosia vai eivät. Tämän vuoksi ignostikko odottaa sisäisesti ristiriidatonta jumalan määritelmää, ennen kuin esittää asiasta väitteitä puolesta tai vastaan. Filosofi Paul Kurtzin skeptisyyteen uskonnollisten väitteiden suhteen sisältyy myös ignostismin ajatuksia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kurtz, Paul: Miksi olen "skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen"? Vapaa-ajattelija. 2006 (Rationalist International Bulletin -lehdessä 27. heinäkuuta 2006.). Viitattu 28.12.2019.