Hydrauliikkaöljy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Staattisen voiman välittäminen hydraulinesteen välityksellä.

Hydrauliöljyä käytetään hydrauliikassa tehonsiirtoon. Hydraulinesteenä voidaan käyttää myös vettä tai bio-pohjaisia hydrauliöljyjä. Hydraulinesteillä on omat viskositeettiluokituksensa.

Hydraulijärjestelmässä nesteen pääasiallinen tehtävä on tehonsiirto, mutta hydraulineste toimii samalla jäähdytysnesteenä sekä toimilaitteiden voiteluöljynä. Hydraulinesteet toimivat yleensä hyvin suuren paineen alaisina ja niiden kokoonpuristuvuus on vähäinen. Hydraulista tehonsiirtoa hyödynnetään muun muassa seuraavissa sovellutuksissa; hissi, kulkuneuvot, teollisuus ja työkoneet.

Hydraulinesteen dynaaminen (laminaarinen) virtaus.

Hydraulisesti pystytään tuottamaan ja säätämään tarkasti suuria voimia ja momentteja. Pyörivä ja lineaarinen liike voidaan toteuttaa helposti, ja nopeuden muuttaminen on helppoa. Hydrauliikan komponentit ovat standardoituja ja järjestelmiä voidaan kuormittaa vaurioitta jopa pysähdyksiin saakka. Esimerkiksi kaivinkoneiden ja metsätraktoreiden hydraulinen teho voi nousta jopa satoihin kilowatteihin, kun komponentit kuitenkin pysyvät tehoon nähden pieninä. Teho on mahdollista siirtää liikkuviin osiin käyttäen esimerkiksi joustavia letkuja.

Hydraulineste on yleensä öljypohjaista tai synteettistä, jotka ovat myrkyllisiä ja vuodot pilaavat ympäristöä. Nykyään kuitenkin käytetään useissa tapauksissa kasvipohjaisia hydrauliikkaöljyjä, joiden ominaisuudet käyttötarkoituksessaan saattavat olla jonkin verran huonommat (eivät esimerkiksi aina kestä kuumuutta). Ne eivät kuitenkaan aiheuta niin suuria ympäristöhaittoja kuin öljypohjaiset tai synteettiset nesteet. Palo-/räjähdysvaarallisissa tiloissa voidaan hydraulinesteenä käyttää vettä, joka ei syty palamaan vaikka sitä vuotaisi, eikä aiheuta ympäristöongelmia.

Letkurikon sattuessa tuleva korkeapaineinen nestesuihku on vaarallinen, koska paine voi lävistää ihon tai irronnut paineinen letku saattaa "pyyhkäistä" ulottuvuusalueensa paineen vaikutuksesta. Paineilmaan verrattuna monimutkaistava tekijä on paluulinjan tarve. Esimerkiksi mekaaniseen tehonsiirtoon verrattuna hydrauliikan hyötysuhde on yleisesti heikompi. Hydraulisen tehonsiirron hyötysuhteeseen vaikuttaa myös, onko nesteen virtaus laminaarista vai turbulenttista.

Kavitaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kavitaatio syntyy, kun virtaavan nesteen paine alenee höyrystymispaineeseen, ts. neste kiehuu. Tämä ilmiö voi tapahtua lämpötilasta riippumatta. Syrjäytyspumpuissa paineen aleneminen syntyy nesteen suuresta nopeudesta, nestemassan kiihdytyksestä ja imukanavien virtausvastuksen vaikutuksesta. Kun neste höyrystyy, pumpun työkammio täyttyy imujakson aikana vain osittain öljyllä ja loppu on höyryn täyttämää. Haittavaikutuksena on tilavuusvirran pieneneminen ja samalla muiden suoritusarvojen aleneminen. Täten paineen kasvaessa, iskeytyvät höyrykuplat kokoon, jolloin syntyy paikallisesti hyvin korkeita paineita. Tästä seuraa nestettä ympäröivien metallipintojen vaurioituminen, eli kavitaatioeroosio. Eroosion karheuttama pinta voi johtaa kiinnileikkautumiseen voitelun heikentyessä. Iskut pumpulle ja putkistolle aiheuttavat kuormitusta ja värähtelyä ääni-ilmiöineen.