Huolimattomuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Huolimattomuus eli tuottamus tarkoittaa vahinkojen välttämiseksi vaadittavan huolellisuuden laiminlyöntiä toiminnassa, jossa henkilöllä on velvollisuus estää vahinkojen syntyminen.

Pelkkää passiivisuutta voidaan pitää tuottamuksellisena menettelynä. Henkilön toiminnan arvioimiseen ei ole yksiselitteistä sääntöä, vaan toimintaa verrataan järkevänä pidetyn henkilön toimintaan hänen ollessaan vastaavassa asemassa. Arviointi perustuu aina ratkaisijan harkintaan.[1] Käsite liittyy oikeustieteessä etenkin vahingonkorvausoikeuteen ja rikosoikeuteen.

Rikosoikeudessa tarkasteltava huolimattomuus eli tuottamus on kirjoitettu kuitenkin Suomen rikoslakiin, jonka 3. luvun 7 §:n mukaan:[2]

» Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus).

Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.»

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 889–890.
  2. Rikoslain 3 luvun 7 § Finlex. (13.6.2003/515).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.