Hopea-aurinkoahven
| Hopea-aurinkoahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: | Aurinkoahvenet Centrarchidae |
| Alaheimo: | Centrarchinae |
| Suku: | Pomoxis |
| Laji: | annularis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pomoxis nigromaculatus |
|
 Kartassa keltaisella värillä endeemiset alueet ja purppuraisella alueet joilla laji elää vieraslajina |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Hopea-aurinkoahven (Pomoxis annularis) on aurinkoahventen (Centrarchidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on Pomoxis-suvun toinen laji mustapilkkuahvenen (P. nigromaculatus) lisäksi.
Hopea-aurinkoahvenen pituus on tavallisesti 25 senttimetrin luokkaa. Sen maksimipituus on 53 senttimetriä. Suurin lajilla tavattu paino on 2,4 kilogrammaa.[2]
Lajia tavataan kotoperäisenä Kanadassa ja Yhdysvalloissa sekä vieraslajina Meksikossa, Panamassa ja Marokossa.[3] Se sietää sameaa vettä paremmin kuin mustapilkkuahven ja on sitä runsaslukuisempi lietteisissä vesissä.[4] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi lajiksi.[1]
Hopea-aurinkoahvenet syövät ensimmäisenä elinvuonnaan pääasiassa hankajalkaisia, vesikirppuja ja muuta eläinplanktonia. Ensimmäisenä vuonna loppukesästä hopea-aurinkoahven alkaa saalistaa vesihyönteisiä, joita se syö koko loppuelämänsäkin ajan. Toisena elinvuotenaan ne alkavat pyydystää pieniä kaloja, jotka ovat siitä lähtien aurinkoahvenen pääravinto.[4] Hopea-aurinkoahvenet eivät yleensä elä 3–4:ää vuotta pidempää.[5] Kaikkein pisin lajilla tavattu elinikä on 10 vuotta.[2]
Hopea-aurinkoahvenet kutevat huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa, kun veden lämpötila on ylittänyt 13 celsiusastetta. Munien määrä vaihtelee, mutta enintään niitä voi olla 20 000 kappaletta. Poikaset kuoriutuvat kolmen päivän kuluessa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b NatureServe: Pomoxis nigromaculatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Pomoxis annularis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Pomoxis annularis (white crappie) Cabi.org. Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Details: White Crappie Iowa DNR. Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)
- ↑ White Crappie MDC Discover Nature. Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)