Hirvisika

Hirvisika
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Heimo: Siat Suidae Suku: Babyrousa Laji: babyrussa
Kaksiosainen nimi
Babyrousa babyrussa (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Hirvisika Wikispeciesissä   Hirvisika Commonsissa

Hirvisika eli babirussa (Babyrousa babyrussa) on sikojen heimoon kuuluva sorkkaeläinlaji.

Koko ja ulkonäkö

Hirvisian kallo

Hirvisian pituus on 87–107 cm ja hännän pituus 27–32 cm. Säkäkorkeus on 65–80 cm ja paino enintään 100 kg. Hirvisian yläsyöksyhampaat kasvavat kuonon läpi ja kaartuvat taaksepäin.Elleivät nämä sarvet katkea taistelussa tai jollain muulla tavalla, ne kasvavat hirvisian kallon läpi

Levinneisyys

Hirvisika elää Indonesiassa Sulawesilla ja Togianin saarilla. Jo aikoja sitten hirvisikoja siirrettiin Molukkien Sula- ja Buru-saarelle, joilla elää voimakas kanta.

Ravinto

Huomattava osa hirvisian ajasta kuluu ravinnon etsimiseen metsässä. Tarkan hajuaistinsa avulla eläin pyrkii löytämään pudonneita hedelmiä, jotka ovat sen herkkuruokaa. Hirvisika elelee mielellään veden lähettyvillä. Siellä kasvaa usein hedelmäpuita ja marjapensaita. Hedelmien ohella se syö myös lehtiä ja ruohoja joskus myös sieniä ja toukkia.

Uskomuksia

Paikallisen väestön mielestä hirvisian erikoisen näköiset torahampaat muistuttivat sarvia. He antoivatkin eläimelle nimen "sikahirvi" (babi-rusa). Seudulla uskottiin torahampaiden kasvavan käyriksi, jotta otus pystyisi riippumaan niillä yöllä puunoksasta. Tällä tavoin hirvisika saisi nukkua rauhassa pedoilta.