Hieronta
Hieronta pohjautuu potilaan huolelliseen anamneesiin haastattelun, inspektion, palpoinnin ja nivelten liikeratojen tutkimisen avulla. Hieronnan perusotteita ovat sively, hankaus, pusertelu, täristys ja ravistelu sekä taputtelut[1]. Erikoistekniikoita ovat muun muassa vipuvarsihieronta ja poikittaishieronta sekä fasciatekniikat. Esihoitona voidaan käyttää esimerkiksi kylmä- tai lämpöhoitoja. Hyvä anatomian (luusto, hermosto, lymfanestekierto, lihaksisto, nivelet) tuntemus on välttämätöntä hierontatyössä. Hierontaan kuuluu myös potilaan ohjaus ja neuvonta sekä käynnin dokumentointi ja salassapitovelvollisuus. Tieteellistä näyttöä hieronnan vaikuttavuudesta on muun muassa subakuutin ja akuutin selkäkipupotilaan hoidossa yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen.
Koulutettu hieroja on nimikesuojattu, joten sitä saa Suomessa käyttää vain näyttötutkinnon hyväksytyn suorittamisen ja Valviran hyväksynnän jälkeen. Tällöin on oikeutettu myös potilasvakuutuksen käyttämiseen sekä ammatinharjoittamiseen arvonlisäverovapaasti.
Terveysvaikutukset tutkimusten mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hieronta hoitomuotona on tieteelliseen näyttöön perustuvaa vain tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi hieronnan hyödyllisyydestä on tieteellistä näyttöä krooniseen alaselkäkipuun, kun se yhdistetään kuntoutukseen.[2] Pelkästä hieronnasta yksinään ei ole taas vahvaa tieteellistä näyttöä hoitomuotona.[3] Ilman kuntoutuksen yhdistämistä hieronnan hyödyt jäävät vain hetkellisiksi.[2]
Hieronta voi myös antaa hetkellistä helpotusta hartia- ja niskakipuun tutkimusten mukaan. Hyötyjen näyttö ei ollut kuitenkaan niin vahvaa, että hoitoa voitaisi suositella lääketieteellisenä hoitomuotona kipuun. Lyhytaikaista hyötyä hieronta antaa myös nivelrikon hoidossa.[3]
Hieronnan hyödyistä päänsäryn hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä.[3]
Hieronnan antaman elämänlaadun parantumisen on havaittu mahdollisesti auttavan tietyissä sairauksissa. Hoito on auttanut potilaita ahdistuksen ja masennuksen kanssa. Syöpäpotilailla hieronta voi vähentää myös stressiä ja uupumusta Vähintään 5 viikkoa jatkunut hoito voi auttaa fibromyalgian oireissa kanssa. HIV- ja AIDS-potilailla on myös mahdollisesti havaittu hyötyä hoidosta.[3]
Ennenaikaisesti syntyneille lapsille tehty hieronta voi auttaa painonkasvun kanssa mahdollisesti. Normaalisti syntyneille lapsille ei ole havaittu hyötyjä.[3]
Dementiapotilaiden masennusoireita on voitu hoitaa lääkkeettömästi hieronnan avulla. Osalla potilaista lääkkeettömät hoidot, joihin kuuluu hieronnan ohella kognitiivinen stimulaatio lääkkein tai liikunnalla, ovat olleet tehokkaampia kuin hoito masennuslääkkeillä.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ hieronta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Hieronnan vaikutus kipuun ja toimintakykyyn subakuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa www.kaypahoito.fi. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ a b c d e Massage Therapy for Health : What the Science Says NCCIH. Viitattu 25.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Lääkkeettömät hoidot hyviä dementiapotilaan masennukseen www.duodecim.fi. 11.7.2023. Viitattu 25.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hieronta Wikimedia Commonsissa
