Heimo Saarinen
Heimo Olavi Saarinen (10. syyskuuta 1911 Ahlainen – 17. joulukuuta 2001 Raasepori) oli suomalainen laivuri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.[1]
Saarisen vanhemmat olivat kalastaja Juho Fredrik Petterinpoika Saarinen ja Hilda Josefina Kallentytär Lindholm ja puoliso vuodesta 1935 Eeva Kyllikki Urholin. Saarinen kävi kansakoulun ja meni vuonna 1928 töihin A. Ahlström Osakeyhtiön palvelukseen alusten kansi- ja konemieheksi. Porin kaupungin palveluksessa hän työskenteli vuodesta 1935 kansimiehenä ja alusten päällikkönä, saatuaan Itämeren laivurin pätevyyden vuonna 1940. Laivanvarustajaksi Saarinen alkoi hankittuaan kaksi rahtialusta vuonna 1947 ja ryhdyttyään niiden avulla liiketoimintaa harjoittavan Vesihuolto-yhtiön toimitusjohtajaksi. Vuonna 1961 Saarinen perusti Reposaaren Hinaus -yhtiön ja vuonna 1969 Hangon Hinaus -yhtiön. Saarisen yhtiöstä kehittyi hinaus- ja meripelastusalan merkittävä toimija, enimmillään yhtiön käytössä oli yksitoista alusta. Saarinen toimi myös itse useiden alustensa päällikkönä. Hän myi yhtiönsä Effoalle vuonna 1981. Merenkulkuneuvoksen arvonimen hän sai seuraavana vuonna.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Heimo Saarinen Biografiasampo. Viitattu 24.5.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Porin Karhun kanssa Viron saaria valtaamaan talvella 1944–45. Merenkulkuneuvos Heimo Saarisen sodan huima päätös. Hangötidningen, 24.9.1998, nro 111, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.5.2022.