Heikki Räisänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heikki Räisänen
Heikki Räisänen vuonna 1971
Heikki Räisänen vuonna 1971
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1941
Helsinki
Kuollut30. joulukuuta 2015 (74 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue Uuden testamentin eksegetiikka

Heikki Martti Räisänen (10. joulukuuta 1941 Helsinki30. joulukuuta 2015 Helsinki[1]) oli vuosina 1975–2006 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professori.[2] Teologian tohtori Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1984–1994 ja akatemiaprofessorina 2001–2006. Räisänen oli yksi kansainvälisesti arvostetuimmista suomalaisista Uuden testamentin tutkijoista.

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räisänen toimi vierailevana tutkijana Harvardissa, Cambridgessä ja Tübingenissä, hän oli Edinburghin yliopiston (1990)[3] ja Uppsalan yliopiston (2002)[4] kunniatohtori, hän sai Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon 2005 ja Ruotsin tiedeakatemian Gad Rausing -palkinnon 2006,[5] ja hänen omasta tuotannostaan on tehty ainakin kaksi ulkomaista väitöskirjaa.[6]

Räisäsen laaja-alaiseen tuotantoon kuuluu monografioita ja artikkeleita erityisesti evankeliumitutkimuksen, Paavali-tutkimuksen sekä varhaiskristillisen uskonnon historian alueilla. Varsinaisen tieteellisen tuotannon lisäksi Räisänen kirjoitti useita raamatuntutkimuksen kysymyksenasetteluja kansantajuisesti esitteleviä teoksia ja osallistunut aktiivisesti aihepiiristä käytävään julkiseen keskusteluun. Hän ansioitui myös Koraanin kriittisen tutkimuksen edelläkävijänä ja uskontodialogin puolestapuhujana.

Räisänen oli Vartija-lehden päätoimittajana 1989–2000. Hän lanseerasi lehdessä käsitteen ”kulttuurikristitty” kuvaamaan kaltaistaan ihmistä, joka tiedostaa omien juuriensa olevan kristinuskossa ja suhtautuu siihen myönteisesti, vaikkei uskokaan moniin sen sisältämiin asioihin.[7] Viimeisessä haastattelussaan hän määritteli olevansa agnostikko. [8] Kirjassaan Uuteen uskoon (1993) Räisänen peräänkuulutti raamatuntulkintaan fair play -henkeä ja suvaitsevaisuutta. Hänen mukaansa jokainen tulkinta merkitsee väistämättä valikoivuutta; avainkysymys kuuluu, missä määrin tulkitsija on tietoinen omasta tavastaan valikoida tiettyjä elementtejä oman tulkintamallinsa perusteisiin.

Räisäsen johtama Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin eksegeeteistä koostuva tutkimusryhmä oli yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuosina 1995–2005. Tutkimusprojektin yleisaiheena on varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutuminen.[9] Työtoverit kuvailivat häntä lämminhenkiseksi mutta vaativaksi opettajaksi, jonka vaikutus Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon oli suuri.[10] Helsinkiläinen Ressun lukio nimesi Räisäsen vuoden Ressuksi vuonna 2013.[11]

Professori Räisänen oli Academia Europæan jäsen vuodesta 2004 kuolemaansa saakka.[12]

Heikki Räisänen kuoli Terhokodissa Helsingissä 30. joulukuuta 2015.[1] Räisänen oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi kuolemaansa asti.[8]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räisänen sai usein osakseen vastustusta etenkin niin sanottua konservatiivista raamatuntulkintaa edustavilta tahoilta. Hän herätti 1970-luvun alussa huomiota kyseenalaistamalla perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opeista, kuten Jeesuksen neitseestäsyntymisestä, Uuden testamentin ihmekertomusten historiallisesta paikkansapitävyydestä, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta.[13] Runsaasti keskustelua herätti aikoinaan myös Räisäsen tutkimus Paul and the Law (1983), jossa hän tarkasteli apostoli Paavalin suhtautumista Mooseksen lakiin.[14] Räisäsen edustama linja herätti erimielisyyksiä myös tutkijoiden parissa.[10]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die Mutter Jesu im Neuen Testament. Diss. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1969.
  • Das koranische Jesusbild. Ein Beitrag zur Theologie des Korans. Helsinki: Missiologian ja ekumeniikan seura, 1971.
  • Uusi testamentti nykysuomeksi. Käännöstyö: Heikki Räisänen, Raimo Huikuri ja Esko Rintala. Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura, 1972. ISBN 951-600-215-3.
  • Die Parabeltheorie im Markusevangelium. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1973. ISBN 951-95184-0-1.
  • Räisänen, Heikki & Saarinen, Esko: Raamattutieto. Helsingissä: Otava, 1978 (6. painos 1997). ISBN 951-1-04445-1.
  • Räisänen, Heikki & Vanne, Antti (toim.): Kolme evankelistaa. Matteus – Markus – Luukas. Helsinki: Gaudeamus, 1978 (2. painos 1986). ISBN 951-662-217-8.
  • Miten ymmärrän raamattua oikein. Kansialanimeke: Historiallisen ja epähistoriallisen raamatunselityksen vertailua. Helsinki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-292-1.
  • Koraani ja Raamattu. Helsinki: Gaudeamus, 1986. ISBN 951-662-398-0.
  • Paul and the Law. Tübingen: Mohr, 1983 (2. painos 1987). ISBN 3-16-144629-1.
  • Raamattunäkemystä etsimässä. Helsinki: Gaudeamus, 1984. ISBN 951-662-356-5. Nimikkoluku myös verkkojulkaisuna (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • The Torah and Christ. Essays in German and English on the Problem of the Law in Early Christianity. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1986. ISBN 951-9217-00-2.
  • Tuhat ja yksi tulkintaa: Luova näkökulma Raamattuun. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-024-8.
  • Beyond New Testament Theology: A Story and a Programme. London: SCM Press, 1990 (2. p. 2000). ISBN 0-334-01907-9.
  • Jesus, Paul and Torah. Collected Essays. Sheffield: JSOT Press, 1992. ISBN 1-85075-237-0.
  • Räisänen, Heikki & Hakola, Raimo (toim.): Viisi evankeliumia rinnakkaisteksteinä. Matteus – Markus – Luukas – Johannes – Tuomas (– Pietari). Helsinki: Yliopistopaino, 1993. ISBN 951-570-176-7.
  • Uuteen uskoon. Kristinuskon itsekritiikistä uskontojen vuoropuheluun. Helsinki: Kirjapaja, 1993. ISBN 951-625-175-7.
  • Marcion, Muhammad and the Mahatma. Exegetical Perspectives on the Encounter of Cultures and Faiths. London: SCM Press, 1997. ISBN 0-334-02693-8.
  • Räisänen, Heikki ym.: Reading the Bible in the global village. Atlanta, GA: Society of Biblical Literature, 2000. ISBN 0-88414-019-9.
  • Neutestamentliche Theologie? Eine religionswissenschaftliche Alternative. Stuttgart: Verlag Katholisches Bibelwerk, 2000. ISBN 3-460-04861-1.
  • Challenges to Biblical Interpretation. Collected Essays 1991–2001. Leiden: Brill, 2001. ISBN 90-04-12052-1.
  • Rosoinen Raamattu. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30872-2.
  • The Rise of Christian Beliefs. The Thought World of Early Christians. Fortress Press, 2009. ISBN 978-0800662660.
  • Mitä varhaiset kristityt uskoivat. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36896-1.
  • Taistelua ja tulkintaa. Raamatuntutkijan tarina. Helsinki: Kirjapaja, 2014. ISBN 978-952-288-132-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lauha, Aila: Heikki Räisäsen elämäntyöstä Vartija. 31.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  2. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 462. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
  3. Heikki Martti Raisanen BD, L Th, MA, D Th (Honorary graduates search) Edinburghin yliopisto. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 24.6.2017.
  4. Teologer nya hedersdoktorer 19.10.2001. Uppsalan yliopisto. Viitattu 24.6.2017.
  5. Teologinen tiedekunta: Laatupalkinnot ja laatuyksikkönimitykset.
  6. Helsingin yliopiston ”Ajankohtaista”-arkisto.
  7. ”Heikki Räisänen tuntee munaskuitaan myöten ’rosoisen Raamatun’.” (Arkistoitu – Internet Archive) Kirkko ja kaupunki 10.10.2006.
  8. a b http://www.valomerkki.fi/aiheet/usko/raamatuntutkijan-viimeinen-haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ”The Formation of Early Jewish and Christian Ideology.”
  10. a b http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/teologit-arvioivat-heikki-raisasen-vaikutusta/
  11. Kotimaa-lehden artikkeli 22.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. List all members by country (Heikki M. Räisänen) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 17.5.2017. (englanniksi)
  13. Santala, Risto: Rakoileeko Raamattu?
  14. ”Kansallinen Paavali-seminaari 18.–20.1.2007.” (Arkistoitu – Internet Archive) (Helsingin yliopiston tiedote 12.1.2007.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]