Hauspanta
Hauspanta on saari entisen Rymättylän kunnan, nykyisen Naantalin kaupungin kaakkoisosassa. Saareen on kiinteä tieyhteys pääsaarelta Otavasta. Hauspannan pinta-ala on 49,8 hehtaaria ja suurin pituus 1,2 kilometriä.[1] Hauspanta on vanha laidun- ja niittysaari, joka on jaettu kuuden kylän kesken. Saaren vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuoliskolta. Nykyisin saarella on paljon loma-asuntoja.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hauspannan yhdistää pieni silta pääsaari Otavaan salmessa, joka on vain noin 30 metriä leveä. Otava sijaitsee pohjoispuolella ja suuri Airismaan saari eteläpuolella. Itäpuolella Hauspanta rajautuu laajaan Airiston merialueeseen. Hauspannan pinta-ala on 49,8 hehtaaria ja suurin pituus 1,2 kilometriä. Saaren korkein kohta on 32,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa saaresta on metsää. Muutamia pieniä peltolohkoja on alavimmilla mailla pohjoisrannalla ja saaren halkaisevan itä-länsi-suuntaisen kallioselänteen eteläpuolella. Saarella on kolmisenkymmentä loma-asuntoa, joista suurin osa sijaitsee etelärannalla. Asuinrakennuksia on vain muutama.[1]
Vuoden 1968 peruskartassa saaren johti kärrytie samaa reittiä kuin nykyinenkin tielinjaus. Kärrytie jatkui lyhyen matkaa saaressa, josta siitä erkani kärrypolkuja taloille. Etelärannalla oli jo runsas kymmenen mökkiä.[2] Vuoden 1981 peruskartassa etelärannan mökkejä oli noin kaksikymmentä ja muutamia oli rakennettu muuallekin saaren rannoille.[3] Sen jälkeen loma-asuntoja on rakennettu vain muutamia lisää. Kärrypolut on muutettu ajoteiksi, jotka kattavat koko saaren. Pohjoisrannan peltopinta-alasta on kadonnut lähes puolet sitten vuoden 1968.[4][1]
Kulttuurihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hauspannan saari kuuluu kuudelle eri kylälle. Noin puolet saaresta, sen eteläpuoli, länsi- ja itäranta, sekä suurin osa saarta ympäröivästä vesialueesta kuuluu Äijälän kylälle, joka sijaitsee pääsaarella kylän luoteispuolella. Anttilan kylälle, joka sijaitsee vastarannalla pääsaarella, kuuluu pohjoisosa saaren keskikohdalla. Muiden kylien alueet Hauspannassa ovat huomattavasti pienempiä ja ne ovat niiden ekslaaveja eli erillään varsinaisesta kylästä. Näitä kyliä ovat Paavainen, joka sijaitsee pääsaarella koillispuolella, sekä Lookila, Aatila ja Antola, jotka ovat hieman kauempana pääsaarella idässä.[2]
Puolet Hauspannasta kuuluu Äijälän kylään, josta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1463. Hauspanta oli kylälle laidun- ja niittysaari.[5] Hauspannan lounaisrannalla sijaitsee tila, joka oli Äijälän torppa vuodesta 1904 lähtien. Torpan nykyinen nimi on Valkoapila, vuoteen 1954 asti Päivänpuoli. Tilan asuinrakennus on 1900-luvun alusta ja laajennettu 1920-1930-luvuilla. Koillisrannalla sijaitsee vuonna 1919 rakennettu Rantala II:n jugendvaikutteinen huvila, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Huvilan rannassa on 1920-luvun lopulla rakennettu mansardikattoinen sauna- ja asuinrakennus.[6]
Hauspannan pohjoisranta keskiosasta kuuluu Anttilan kylään, josta myös on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1463. 1900-luvun alussa Anttilalla oli Hauspannassa kaksi niittypalstaa, joista toisesta muodostettiin Havspanta I -niminen palstatila. Sen paritupatyyppinen asuinkarennus on vuodelta 1913. Tilan toinen asuinrakennus on suunnilleen samanikäinen ja se on aikoinaan toiminut kunnan vaivaistalona. Rannassa on puupaalujen varaan tehty rantahuone 1930-luvulta.[7]
Hauspanta oli myös Paavaisten kylän laidunsaari, joka kuului vielä uuden ajan alussa hallinnollisesti Maarian pitäjään.[8] Hauspannan koillisrannalla on ollut 1970-luvun lopulta lähtien lääketehtaan Kesäfarmos-niminen virkistysalue, Rantala-nimisessä talossa. Sen vieressä on Vuorelan asuinrakennus, yksinäistupa vuodelta 1870.[9]
Lookilan kylälle kuului kaksi pientä palstaa Hauspannasta, jota se piti laidun- ja niittysaarena. Lookila on jo keskiajalla asutettu Äijälän tytärkylä. Vuonna 1915 Lookilan Hauspannan palstoilla oli peltoa ja niittyä suurin piirtein yhtä paljon. Luoteisrannalla on Lookilan tilan entinen torppa Kiviniemi, joka on perustettu 1820-luvulla. Torpassa ovat asuneet muun muassa räätäli, suutari ja laivuri. Torpasta tuli vuonna 1914 palstatila. Tilan asuinrakennus on paritupa 1800-luvun loppupuolelta.[10]
Antolan eli Andolan kylälle kuului hyvin pieni tontti Hauspannan pohjoisrannalla, jota käytettiin laitumena.[11] Aatilan kylälle kuuluu kaksi pientä laidunta Hauspannasta. Luoteisrannalla on laivuri Felix Koivurannan itselleen suunnittelema 1930-luvulla rakennettu näyttävä huvilatyylinen asuinrakennus Kotiranta.[12]
Osayleiskaavassa suojeltuja paikallisesti merkittäviä rakennuksia tai rakennusryhmiä on Hauspannassa kolme: Kotiranta, Kiviniemi ja Rantala II. Havspanta ja Valkoapila on poistettu suojelusta huonon kunnon takia.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. sarja: Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 7. Turku: Rymättylän kunta, Varsinais-Suomen liitto, Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-070-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hauspanta Karttapaikassa Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.3.2022.
- ↑ a b Huumo, Aarno: Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1964–1965) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1968. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 10.3.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1978) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 10.3.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1996) Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 10.3.2022)
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Äijälä” s. 363
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Äijälä” s. 365–366
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Anttila” s. 107–108
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Paavainen” s. 238
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Paavainen” s. 241
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Lookila” s. 203–205
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Antola” s. 105
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Aatila” s. 84–85
- ↑ Kaavaselostuksen liite 8. Rakennussuojelukohteet (pdf) (selvityksen laatinut AIRIX Ympäristö Oy) Rymättylän eteläisen saariston osayleiskaava, Otava lähisaarineen. 2007. Rymättylän kunta. Viitattu 11.3.2022.
