HMS Britannia (1762)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisessa laivastossa 1762-1825 palvelleesta ensimmäisen luokan aluksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Britannia.
HMS Britannia (myöh. HMS Princess Royal, HMS St. George ja HMS Barfleur)
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Portsmouthin telakka
Kölinlasku 1. heinäkuuta 1751
Laskettu vesille 19. lokakuuta 1762
Palveluskäyttöön syyskuu 1779
Palveluskäytöstä romutettu 1825
Tekniset tiedot
Uppouma 2 116 pitkää tonnia
Pituus 54,3 m (tykkikansi)
Leveys 15,5 m
Syväys 6,6 m
Koneteho purjeet
Miehistöä 850
Aseistus tykkikansi:
28 × 42-naulaista tykkiä
keskikansi:28 × 24-naulaista tykkiä
yläkansi:
28 × 12-naulaista tykkiä
peräkansi:
12 × 6-naulaista tykkiä
etukansi:
4 × 6-naulaista tykkiä

HMS Britannia oli Britannian Kuninkaallisen laivaston 100-tykkinen ensimmmäisen luokan linjalaiva.

Sisällysluettelo

Valmistus [muokkaa]

Alus tilattiin 28. maaliskuuta 1751 Portsmouthin telakalta ja sen tuli täyttää vuoden 1745 hankintamääräykset. Aluksen vastaavana mestarina iku Pierson Lock joulukuuhun 1755, minkä jälkeen rakennustöistä vastasi Edward Allin toukokuuhun 1762 ja työn saattoi loppuun Thomas Bucknall. Sen köli laskettiin 1. heinäkuuta ja alus laskettiin vesille 19. lokakuuta 1762. Aluksen rakentamis- ja varustamiskustannukset olivat vuoteen 1764 mennessä £45 844/2s/8d. Aluksen tykkikannelle asennettiin 28 kpl 42 naulan tykkejä, jotka myöhemmin vaihdettiin 32 naulan tykkeihin. Kymmenen puolikannen ja kaksi etukannen tykeistä vaihdettiin vuonna 1790 samaan määrään 32 naulan karronadeja.[1]

Alukselle tehtiin huolto- ja muutostöitä huhtikuusta elokuuhun 1772 Portsmouthissa, minkä kustannukset olivat 6371 puntaa 11 shillinkiä ja 11 pennyä. Alus varustettiin kesäkuusta 1778 huhtikuuhun 1779 Portsmouthissa Kanaalin laivastoa varten. Tämän varustamisen kustannukset olivat 15 597 puntaa 16 shillinkiä.[1]

Palvelus [muokkaa]

HMS Britannia otettiin ensimmäisen kerran palveluskäyttöön elokuussa 1778 päällikkönään John Moutray. Alus määrättiin huhtikuussa 1779 vara-amiraali George Darbyn lippulaivaksi, jolloin aluksen päälliköksi vaihtui Charles Morice Pole ja kesäkuussa edelleen kontra-amiraali Sir John Lockhart Rossin lippulaivaksi. Alus siirrettiin tammikuussa 1780 kuparoitavaksi Portsmouthiin, josta se palasi palvelukseen syyskuussa kapteeninaan James Bradley, jonka jälkeen aluksen päälliköksi tuli huhtikuussa 1782 Benjamin Hill. Alus poistettiin palveluksesta helmikuussa 1783 ja se siirrettiin reserviin.[1]

HMS Britannia oli modernisoitavana (engl. between Middling and Great Repair) Portsmouthin telakalla toukokuusta 1788 syyskuuhun 1790. Huollon kustannukset nousivat £35573. Se palasi palvelukseen lokakuussa virkaatekevänä päällikkönään John Doling, mutta se poistettiin palveluskesta jo kuukautta myöhemmin. Alus palasi palvelukseen tammikuussa 1793 päällikkönään John Holloway vara-amiraali William Hothamin lippulaivana. Se purjehti 11. toukokuuta 1793 Välimerelle, jossa alus osallistui Genovan taisteluun 14. maaliskuuta 1795 ja Hyèresin taisteluun 13. heinäkuuta.[2]

Aluksen päälliköksi vaihtui tammikuussa 1796 Shuldham Peard ja toukokuussa Thomas Foley, jolloin alus samalla siirtyi vara-amiraali Hyde Parkerin lippulaivaksi. Alukselle siirsi 1797 lippunsa vara-amiraali Charles Thompson, jonka alaisuudessa alus otti osaa St. Vincentin niemen taisteluun, jossa alukselta haavoittui pahoin yksi mies. Aluksen päälliköksi vaihtui maaliskuussa 1797 Sir Charles Knowles ja kesäkuussa Edward Marsh. Alus poistettiin palveluksesta joulukuussa.[3]

HMS Britannia toimi 1800 majoitusaluksena ja se oli "modernisoitavana" Portsmouthissa kesäkuusta 1801 tammikuuhun 1802. Huollon kustannukset olivat £21739. Alus palasi palveluseen huhtikuussa 1803 kapteeninaan Northeskin jaarli William Carnegie ja sen tehtävänä oli toimia Brestin saarronvalvojana. Aluksen päälliköksi tuli kesäkuussa 1804 Charles Bullen ja se oli nyt kontra-amiraaliksi ylennetyn Northeskin jaarlin lippulaiva. Alus oli Trafalgarin taistelussa 21. lokakuuta 1805 tuulenpuolella olleessa rivistössä. Taistelussa aluksella kaatui 10 ja haavoittui 42 miehistönjäsentä. Alus poistettiin palveluksesta kesäkuussa 1806 ja se ankkuroitiin Hamoazeen.[3]

HMS Saint George [muokkaa]

HMS Britannia nimettiin 6. tammikuuta 1812 HMS Princess Royaliksi ja edelleen HMS Saint Georgeksi 18. tammikuuta. Alus oli 1813 Plymouthissa, jossa se muutettiin lokakuusta toukokuuhun 1813 vankilalaivaksi. Alus palasi palvelukseen vankilalaivana 1814 päällikkönään luutnantti John Cawkit. Alus varustettiin Plymouthin lippulaivaksi maaliskuusta kesäkuuhun 1815. Se palasi palvelukseen maaliskuussa 1815 päällikkönään James Nash amiraali Sir John Duckworthin lippulaivana Plymouthissa. HMS Saint George poistettiin palveluksesta joulukuussa 1815.[3]

HMS Barfleur [muokkaa]

Alus nimettiin 2. kesäkuuta 1819 HMS Barfleuriksi. Alus palasi palvelukseen helmikuussa 1823 päällikkönään Henry Sheen (k. 14. syyskuuta 1923). Lokakuussa aluksen päällikkyyden vastaanotti Henry Bruce. Alus poistettiin palveluksesta huhtikuussa 1824 ja se myytiin romutettavaksi 25. helmikuuta 1825.[3]

Lähteet [muokkaa]

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1714-1792 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2007. ISBN 978-1-84415-700-6. (englanniksi)
  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates, s. 1-2. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)

Viitteet [muokkaa]

  1. a b c Winfield, Rif 1714-1792 s. 5
  2. Winfield, Rif 1714-1792 s. 5-6
  3. a b c d Winfield, Rif 1714-1792 s. 6