Guy Drut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Drut keskellä
Drut keskellä
Maa: Ranskan lippu Ranska
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Montreal 1976 110 m aidat
Hopeaa Hopeaa München 1972 110 m aidat
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Rooma 1974 110 m aidat

Guy Drut (s. 6. joulukuuta 1950 Oignies, Ranska) on ranskalainen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittaja ja poliitikko.

Guy Drut osallistui EM-kilpailuihin Ateenassa 1969 vasta 18-vuotiaana sijoittuen neljänneksi[1] ennätyksellään 13,7.[2] Kaksi vuotta myöhemmin Helsingin EM-kisoissa Drut kaatui alkuerässään.[2]

Münchenin olympialaisissa Drut hävisi maailmanennätyksen juosseelle Rodney Milburnille saaden hopeamitalin. EM-Roomassa 1974 Drut voitti finaalin ylivoimaisesti ajalla 13,40.[1] Seuraavana vuonna hän ensin sivusi Milburnin käsiajanotolla tehtyä maailmanennätystä 13,1 ja otti sen sitten omiin nimiinsä tuloksella 13,0.[2] Sähköajanotolla hän juoksi Euroopan ennätyksen 13,28.[2]

Montrealin olympialaisissa Drut voitti finaalissa niukasti Kuuban Alejandro Casañasin ja kahdeksan vuoden takaisen olympiavoittajan Willie Davenportin ajalla 13,30. Kolmikolla oli erikoinen arpaonni, sillä kaikki mitalistit juoksivat sekä samassa alkuerässä että välierässä.[3] Olympialaisten jälkeen Drut ilmoitti ottaneensa vastaan rahapalkintoja, jolloin IAAF julisti hänet kilpailukieltoon ammattilaisena. Myöhemmin Drut sai amatöörioikeutensa takaisin ja juoksi alle 14 sekunnin tuloksen vuonna 1980.[2]

Urallaan Drut voitti myös kerran Euroopan hallimestaruuden 50 metrin aidoissa ja sijoittui radoille paluunsa jälkeen 1981 kolmanneksi.[2]

Drut kilpaili pari kertaa myös kymmenottelussa, jossa hän olisi halutessaan ollut maailman parhaita. Vasta 19-vuotiaana hän teki tuloksen 7565 pistettä ja kuusi vuotta myöhemmin 7514, vaikka jätti 1 500 metriä juoksematta.[2]

Urheilu-uransa jälkeen Drut siirtyi politiikkaan ja toimi vuosina 1995-1997 Alain Juppén hallituksen nuoriso- ja urheiluministerinä.

Vuonna 2005 Drut tuomittiin 15 kuukauden ehdolliseen vankeuteen hänen hyväksyttyään nimellisen työpaikan poliittisena suojattina. Tämän seurauksena hänet suljettiin väliaikaisesti pois KOK:n toiminnasta. Seuraavana vuonna presidentti Jacques Chirac armahti Drutin ristiriitaisuuksia aiheuttaneella päätöksellä.

Parhaat tulokset[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 100 m 10,5
  • 110 m aidat 13,28 (käsiajanotolla 13,0)
  • Korkeushyppy 201
  • Seiväshyppy 520
  • Pituushyppy 756
  • Keihäänheitto 62,80
  • Kymmenottelu 7565

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Siukonen, Markku; Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  2. a b c d e f g h Hannus, MattiYleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  3. Hannus, Matti; Shearman, Mark: Montreal olympiakirja. Offsetpaino Sivakka, 1976. ISBN 951-99090-6-0.