Gunnar Nybergh
Gunnar Freyvid Nybergh (24. toukokuuta 1887 Viipuri − 14. kesäkuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen juristi ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.[1][2]
Nyberghin vanhemmat olivat senaattori, korkeimman oikeuden presidentti August Nybergh ja Aina Sofia Augusta Schybergson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1905 (Nya svenska läroverket) ja valmistui Helsingin yliopistosta molempien oikeuksien kandidaatiksi 1914. Nybergh sai varatuomarin arvon 1916.[1]
Nybergh oli Helsingin raastuvanoikeuden nuorempana oikeusneuvosmiehenä 1927–1934 ja vanhempana oikeusneuvosmiehenä 1934–1944. Hän oli korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1944−1957. Nybergh toimi oikeusapulautakunnan puheenjohtajana ja oli Suomen lainopillisen yhdistyksen hallituksen jäsenenä 1945 ja varapuheenjohtajana 1951 sekä yhdistyksen aikakauskirjan päätoimittajana.[1][2]
Gunnar Nybergh oli naimisissa vuodesta 1921 Ellen Fogelbergin kanssa.[1] Heidän tyttärensä oli kirjailija Gun Nybergh.
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Förlagsrättsliga studier jämte kritiska betraktelser över lagberedningens förslag till förlagsavtal. Söderström, Helsingfors 1939
- Om pantsättning av förlagsrätt. Helsingfors 1942
- Esitys Suomen tekijänoikeudesta (professori Kivimäen kanssa) Pinnerin ensyklopediassa World Copyright. 1952
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
