Gallushappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gallushappo

Gallic acid.svg

Tunnisteet
CAS-numero 149-91-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava C7H6O5
Moolimassa 170.1 g/mol
Ulkomuoto Valkoisia kiteistä
Sulamispiste 210 °C (483 K)
Kiehumispiste -
Tiheys 1,7 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,1 g/100 ml (20 °C)

Gallushappo on fenoliyhdiste, jonka bentseenirenkaaseen on liittynyt kolme OH-ryhmää ja yksi COOH-ryhmä. Se on luonnon parkkiaineiden, tanniinien rakenneosa. Aine on palavaa normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, valkoisia, hygroskooppisia (itseensä kosteutta imeviä) kiteitä. Sen kemiallinen kaava on C7H6O5 ja rakennekaava C6H2(OH)3COOH. Gallushaposta käytetään myös nimitystä 3,4,5-trihydroksibentsoehappo.

Gallushapon moolimassa on 170,1 g/mol, sulamispiste 210 °C, härmistymislämpötila 210 °C, tiheys 1,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 149-91-7. Aine liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,1 g/100 ml. Edellä esitetyt tiedot kuuluvat gallushapon anhydridille eli vedettämälle muodolle. Gallushapolla on myös monohydraatti eli C7H6O5· H2O, jonka moolimassa on 188,14 g/mol, sulamispiste 251 °C ja CAS-numero 5995-86-8. Gallushapon monohydraattia liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,5 g/100 ml.

Gallushappoa esiintyy useissa kasveissa ja sitä on esimerkiksi teessä ja punaviinissä.

Gallushappoa kuumentamalla voidaan valmistaa pyrogallushappoa eli pyrogallolia (C6H6O3).

Gallushappo muodostaa Fe(III)-ionien kanssa sinimustia kompleksiyhdisteitä, joita on käytetty musteissa.

Gallushapon suoloja ja estereitä kutsutaan gallaateiksi. Gallaatteja on esimerkiksi elintarvikkeiden hapettumisenestoaineina käytetyt E 310 propyyligallaatti, E 311 oktyyligallaatti ja E 312 dodekyyligallaatti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]