Fresnelin integraalit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fresnelin integraalit, tyyppi 1. y = \mathrm{S}(x) ja y = \mathrm{C}(x).

Fresnelin integraalit ovat kaksi integraalia, jotka esiintyvät tutkittaessa aaltoliikkeen, tavallisimmin valon, lähikenttädiffraktiota eli Fresnel'n diffraktiota. Fresnelin integraalit ovat

\mathrm{S}(x) = \int_0^x \sin(t^2) dt

sekä

\mathrm{C}(x) = \int_0^x \cos(t^2) dt

Fresnelin integraalit ovat tyyppiä 0, 1 tai 2. [1]. Tyypissä 1 integraalimerkin edessä käytetään kerrointa \sqrt{\frac{2}{\pi}}. Mikäli integraali määritetään sarjakehitelmällä tai numeerisesti integroimalla on se tyyppiä 1.

Näitä integraaleja ei voida lausua alkeisfunktioiden avulla ja niitä pidetään siksi omina funktioinaan. Niille on kuitenkin olemassa sarjakehitelmät

\mathrm{S}(x) = \frac{x^3}{3\cdot1!} - \frac{x^7}{7\cdot3!} + \frac{x^{11}}{11\cdot5!} - \frac{x^{15}}{15\cdot7!}+\ldots = \sum_{n=0}^{\infin}(-1)^n\frac{x^{4n+3}}{(4n+3)(2n+1)!}

ja

\mathrm{C}(x) = \frac{x}{1!} - \frac{x^5}{5\cdot2!} + \frac{x^9}{9\cdot4!} - \frac{x^{13}}{13\cdot6!}+ \ldots = \sum_{n=0}^{\infin}(-1)^n\frac{x^{4n+1}}{(4n+1)(2n)!}

missä ! tarkoittaa kertomaa.

Kun x on ääretön niin s(x)=0.5 ja c(x)=0.5.[2]

Kuvan integraalit on laskettu numeerisesti integroimalla. Fresnelin integraalit voi laskea tarkasti ja suoraan yhtälöllä, kun x on vähintään 7.5.[3]

Cornun spiraali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornun spiraali eli klotoidi(x,y) = (\mathrm{C}(t),\mathrm{S}(t))

Piirtämällä koordinaatistoon käyrä (x,y) = (\mathrm{C}(t),\mathrm{S}(t)) saadaan käyrä, joka tunnetaan Cornun spiraalina eli klotoidina. Siitä käytetään myös nimitystä Eulerin spiraali keksijänsä Leonhard Eulerin mukaan. Muita klotoidin tutkijoita ovat mm. Marie Alfred Cornu joka keksi klotoidin laskentakaavan. Klotoidissa käyrän kaarevuus muuttuu suoraviivaisesti käyrän mukana.

Sitä käytetään teiden ja rautateiden linjauksen suunnittelussa, sillä se on erityisen tehokas siirtymäkaaren muoto suoran ja ympyränkaaren välissä. Klotoidin kohdalla myös keskipakovoima muuttuu suoraviivaisesti.

Kaikki klotoidit ovat keskenään yhdenmuotoisia, erot selittyvät eriarvoisesta a parametristä. Symboolit:

R\, Kaarevuuden säde
R_c\, Ympyränkaaren säde klotoidin lopussa.
\theta\, Klotoidin kulma alusta (Äärettömän suuri R) määrättyyn pisteeseen.
\theta _s\, Täyden klotoidin kulma
L , s\, Pituus mitattuna klotoidia pitkin tähän määrättyyn pisteeseen.
L_s , s_o\, Klotoidin pituus.
Määritetään kaarevuus,
\frac {1}{R} = \frac {d\theta}{dL} \propto L
R L = \text{vakio} = R_c L_s\,
\frac {d\theta}{dL} = \frac {L}{R_c L_s}
Kirjoitetaan muotoon,
\frac {d\theta}{dL} = 2a^2 L
Jossa a-parametri
2a^2= \frac {1}{R_c L_s}
Tai
a = \frac {1}{\sqrt {2R_c L_s} }
Täten
\theta = (a L)^2\,

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.