Integraali
Wikipedia
Matematiikassa ja sen sovelluksissa usein esiintyy tarvetta laskea reaalisen funktion rajoittama pinta-ala tai tilavuus johonkin joukkoon nähden, kuten esim. koordinaattiakselin välille. Tätä ongelmaa auttamaan on kehitetty integraalin käsite. Yleisin tapa on määritellä se mittateorian avulla. Tässä artikkelissa esitellään yleisempiä integraaleja. Artikkelissa Riemannin integraali on käsitelty erityisesti koulumatematiikasta tuttu integraalin käsite.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mittaintegraali
Mittaintegraalin tavoitteena on luoda mitta-avaruuteen eräänlainen lineaarinen kuvaus, joka liittää jokaiseen mitalliseen funktioon jonkin luvun väliltä
. Tämä integraalityyppi on alun perin matemaatikko Henri Lebesguen kehittämä. Tunnettu Lebesguen integraali on mittaintegraali, jonka mittana on Lebesguen mitta.
[muokkaa] Määritelmä
Olkoon
mitta-avaruus. Integraali määritellään yksinkertaisten kuvausten kautta.
Kuvaus
on yksinkertainen, jos
,missä
;
ja joukot
ovat perusjoukon X ositus ja
on indikaattorifunktio.
Yksinkertaisen funktion f integraali on
.Olkoon
kuvaus, joka on μ-mitallinen. Kuvauksen f integraali on
.Tätä esitysmuotoa kutsutaan mittaintegraaliksi. Yleensä mitta μ on yhteydestä selvä, jolloin sitä ei merkitä näkyviin, vaan käytetään lyhyempää tapaa
| ∫ | f |
| X |
Kuvauksen f integraali yli joukon
on
.Kuvaus
on integroituva, jos pätee ehto
.f on integroituva yli joukon
, jos pätee
.f on kvasi-integroituva, jos se ei ole integroituva, mutta pätee
tai
.[muokkaa] Perusominaisuuksia
Oletetaan, joukko
, f ja g ovat
-mitallisia kuvauksia
ja integroituvia yli joukon E.
- pätee kolmioepäyhtälö

- summa f + h on integroituva yli joukon E ja
∫ (f + g) = ∫ f + ∫ g E E E - jos
, niin λf on integroituva yli joukon E ja
∫ λf = λ ∫ f E E - jos
, niin

- jos μ(E) = 0, niin
∫ f = 0 E - jos f = g melkein kaikkialla joukossa E, niin
∫ f = ∫ g E E
Viimeinen ominaisuus voidaan tulkita niin, että funktion arvot nollajoukolla eivät vaikuta sen integraalin arvoon.
Jos lisäksi
, E ja G ovat erillisiä sekä h on μ-mitallisia kuvaus
ja integroituva yli joukon
, niin
.[muokkaa] Integroituvien funktioiden avaruudet Lp ja 
Olkoon
mitta-avaruus, μ täydellinen mitta ja luku
. Merkitään eksponentilla p integroituvien funktioiden joukkoa symbolilla
.Äärellisen oleellisen supremumin funktioiden joukkoa merkitään symbolilla
.f on siis integroituva jos ja vain jos
. Sanotaan, että f on neliöintegroituva, jos
.
Ominaisuuksia:
- Lp on Banach-avaruus kaikilla

- jos μ on äärellinen mitta ja
, niin 
[muokkaa] Epäyhtälöitä integraalille
[muokkaa] Hölderin epäyhtälö
Jos p > 1 ja q > 1 siten, että
,sekä
ja
, niin Hölderin epäyhtälö on
.Jos p = 1 ja
, niin epäyhtälö pätee muodossa
.Lukuja p ja q kutsutaan toistensa Hölderin konjugaateiksi tai konjugoiduiksi eksponenteiksi.
[muokkaa] Schwarzin epäyhtälö
[muokkaa] Minkowskin epäyhtälö
Jos
, niin
. Minkowskin epäyhtälö voidaan yleistää useammalle kuin kahdelle Lp-funktiolle matemaattisen induktion avulla tai huomaamalla että avaruus Lp on vakaa yhteenlaskun suhteen.
[muokkaa] Fatoun lemma
Olkoon joukko
ja
jono
-mitallisia kuvauksia
. Tällöin

ja
.[muokkaa] Konvergenssilauseet
Olkoon joukko
ja
jono μ-mitallisia kuvauksia
siten, että jonon raja-arvo

on olemassa. Konvergenssilauseiksi kutsutaan ehtoja, joista seuraa, että
.Toisin sanoen raja-arvon ja integraalin järjestys voidaan vaihtaa.
[muokkaa] Monotonisen konvergenssin lause
Jos pätee
, niin raja-arvon ja integraalin järjestys voidaan vaihtaa.
[muokkaa] Dominoidun konvergenssin lause
Jos on olemassa integroituva kuvaus
siten, että
kaikilla
melkein kaikkialla joukolla E, niin jonon raja-arvo on integroituva ja raja-arvon ja integraalin järjestys voidaan vaihtaa.
Kutsutaan myös Lebesguen dominoidun konvergenssin lauseeksi.
[muokkaa] Rajoitetun konvergenssin lause
Jos
ja
kaikilla
, niin jonon raja-arvo on integroituva ja raja-arvon ja integraalin järjestys voidaan vaihtaa.
[muokkaa] Integraalimitta
Jokaiseen mitta-avaruuden
mitalliseen kuvaukseen
voidaan liittää mittaintegraali
yli jokaisen joukon
. Voidaan osoittaa, että tämä kuvaus

on itse asiassa mitta X:ssä. Tämä ns. integraalimitta on joskus hyödyllinen sovelluksissa, sillä siihen voidaan soveltaa kaikkia mitan ominaisuuksia.
[muokkaa] Daniellin integraali
Mittaintegraalille on olemassa myös vaihtoehtoinen määrittelytapa ns. Daniellin integraali, jossa integraali ensin määritellään niin yksinkertaisille funktioille ettei mittateoriaa tarvitse lainkaan ja sitten rajankäynnillä laajennetaan integraalin määritelmä yleisille funktioille. Mitta-avaruuteen määritelty Daniellin integraali johtaa samoihin tuloksiin kuin edellä määritelty mittaintegraali. Kuitenkin tietyissä yleistyksissä Daniellin integraalilla näyttää olevan etuja (kts. esim. Integral, measure and derivative: a unified approach. G.E.Shilov/B.L.Gurevich - Prentice-Hall 1966).
[muokkaa] Katso myös
Usein esiintyviä integraaleja:

