Free Bird

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Free Bird”
Lynyrd Skynyrd
Singlen tiedot
 Albumilta Pronounced Leh-Nerd Skin-Nerd
 Julkaistu 1973
 Tuottaja(t) Al Kooper
 Tyylilaji southern rock
 Kesto 04.41 (singleversio)
 Levy-yhtiö MCA
Lynyrd Skynyrdin muut singlet
””
”Free Bird”
1973
Gimme Three Steps
1973

Free Bird on Lynyrd Skynyrd -yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ja sen tekijöiksi on kirjattu yhtyeen kitaristi Allen Collins ja laulaja Ronnie Van Zant. Kappale ilmestyi yhtyeen debyyttialbumilla Pronounced Leh-Nerd Skin-Nerd (1973) ensimmäistä kertaa koko pituudessaan. Tätä ennen siitä oli levityksessä vain single, josta kitarasoolo oli leikattu. Free Bird on perinteisesti ollut yhtyeen encore konserttiesiintymisissä. Free Birdin kitarasoolo on valittu 3. parhaaksi Stairway to Heavenin ja Eruptionin jälkeen Guitar Worldin äänestyksessä.

Kappaleen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Free Birdin perussointukulku oli Collinsin mielessä jo vuonna 1969. Hänet on merkitty kappaleen ainoaksi säveltäjäksi (Van Zant teki sanoitukset), mutta on mahdollista, että toisella Skynyrd-kitaristilla Gary Rossingtonilla oli osuutta lopulliseen melodiaan. Rossington onkin vaatimattomuudessaan muistellut kenties tuoneensa esiin kappaleen perusrakenteen kolme viimeistä sointua, jotta Allenille olisi jäänyt enemmän aikaa sooloiluun.

Free Birdin lyriikka on kirjattu Ronnie Van Zantin nimiin. Erityisen ikimuistoinen osa sanoitusta on legendaarinen avausrepliikki ”If I leave here tomorrow, would you still remember me?” Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole Van Zantin omaa keksintöä. Legendan mukaan nämä sanat lausui ensimmäistä kertaa nuorena avioituneen Allen Collinsin vaimo. Sanat hän oli suunnannut aviomiehelleen.

Vaikka Free Bird ei todennäköisesti ole yhtyeen tunnetuin teos (tämä titteli menee kappaleelle Sweet Home Alabama), se saavutti kuitenkin pian asemansa fanien ehdottomana suosikkina. Free Bird onkin totuttu kuulemaan konserteissa viimeisenä kapaaleena ja kuuluu merkittävimpiin live-esityksiin rock-musiikin historiassa. Arvostus Ronnie Van Zantin tulkintaa kohtaan on ollut kuuntelijoiden keskuudessa niin suuri, että vuonna 1987 uudelleen kootussa Skynyrdissä laulajana aloittanut Johnny Van Zant (alkuperäisen vokalistin nuorempi veli) kieltäytyi aluksi laulamasta kappaletta yleisön edessä. Laulamisen hän jätti yleisön vastuulle. Sittemmin on lavalla kuultu Johnnynkin tulkintaa (esimerkiksi Vicious Cycle -kiertueella vuonna 2004).

Kappaleen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Free Birdin perussointukulku on kaksiosainen, jossa nostetta luovat soinnut G, D/F# ja Em ja niihin vastaavat F, C ja D. Kyseessä on siis melko yleinen kaava, jossa soinnut ikään kuin toistetaan yhtä sävelaskelta alempaa (tosin E-molli korvautuu D-duurilla).

Kappaleen alussa kuullaan teräskielistä akustista kitaraa jolle syntetisaattori luo pohjaa. Hyvin pian mukaan tulevat Billy Powellin koskettimet jotka katoavat kappaleen studioversiosta kokonaan, kun sointukulku on toistettu ensimmäisen kerran. Seuraavaksi mukaan tulevat voimakkaat ja kaikuvat rummut, joista vastaa Bob Burns. Rumpukompin vaihtuessa kevyempään alkaa Rossingtonin legendaarinen slide-kitara -osuus. Kun kappaletta on kulunut noin minuutti ja yhdeksän sekuntia alkaa Van Zantin laulu unohtumattomalla avauksella ”If I leave here tomorrow...”. Laulua kuullaan kahden säkeistön verran (säkeistöjä erottaa jälleen slide-kitara). Tämän jälkeen käynnistyy Allen Collinsin kolmessa raidassa äänitetty kitarasoolo, jolla on pituutta yli neljä minuuttia. Erityisen huomion soolossa ansaitsee yhteistyö rumpujen ja ympärille rakentuvan kompin kanssa.

Free Bird ja live-esitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Free Bird encorena oli alkuperäisen Lynyrd Skynyrdin tavaramerkki konserteissa. Kappale rakentui livenä yleensä hieman eri tavalla kuin studioäänitys. Koko esityksen aloitti perinteisesti kosketinsoittaja Billy Powell hiljaisella flyygeli-introllaan. Areenakonserteissa flyygelin ääni hukkui yleisön suosionosoituksiin. Kappaleeseen oli sisällytetty myös kosketinsoitinsoolo, joka seurasi kitaravälikettä. Juuri Powellin hiljainen pianonsoitto ja tuskaiset eleet saivat usein yleisön liikuttuneeksi.

Jotta kitarasoolon järjestäminen olisi ollut mahdollista, kuultiin lavalla kolmea kitaristia (ensimmäisen albumin aikaisessa kokoonpanossa Rossingtonin ja Collinsin lisäksi kitarassa nähtiin Ed King). Kingiä tunnetummaksi kitaristiksi nousi kuitenkin hänet vuonna 1976 korvannut Steve Gaines. Tämä johtunee siitä, että hänellä oli ilmiömäisten lahjojensa lisäksi paljon energiaa esiintymisessään ja siitä, että Gainesin esiintymisistä on tunnetumpia taltiointeja. Kuuluisimpia Free Bird -esityksiä ovatkin Atlantassa 1976 äänitetty show, joka päätyi One More From The Road -livealbumille, sekä Kalifornian Oaklandissa vuonna 1977 nauhoitettu videotallenne, joka löytyy elokuvasta Freebird... The Movie.

Myös Ronnie Van Zantin lyriikka vakiintui hieman erilaiseksi ja hän alkoi toistaa kappaleen keskellä yleisön kaipaamia huudahduksia. Hänellä oli tapana kitaravälikkeen aikana kehottaa Rossingtonia soittamaan kauniisti kyseessä olevalle paikkakunnalle. Uudelleen kootun Skynyrdin Johnny Van Zant on omaksunut samat lausahdukset ja käytti niitä muun muassa Vicious Cycle -kiertueella. Uudistuneen yhtyeen live-esitykset ovat muutenkin stereotypioita vanhasta, minkä takia ne varmaan ovatkin saaneet kiitosta. Free Birdin kitarasoundia on tosin tietoisesti muutettu raskaampaan suuntaan ja mukaan on otettu syntetisaattori. Sen sijaan kosketinsoitin- ja kitarasoolon ennallaan pysyneisyyttä on suorastaan korostettu nostamalla selkeämmin esille vanhojen esitysten yksityiskohtia.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Free Birdin slide-kitaran huojuvalta kuulostava ääni johtuu siitä, että kitaroita on äänitetty kaksi raitaa päällekkäin. Kitaristi Gary Rossington sai slide-soittamiseensa huomattavaa opastusta tuottaja Al Kooperilta.
  • Kosketinsoittimet eivät alkuperäisesti kuuluneet kappaleeseen. Ne tulivat mukaan vasta roudari Billy Powellin näytettyä Van Zantille kuinka hän osasi soittaa ”heidän kappaleensa” pianolla. Van Zant otti Powellin saman tien mukaan yhtyeeseen.
  • ”Free Bird!” -huudahdus on kuin kansainvälinen vastine suomalaisklassikolle Soittakaa Paranoid!. Huudahduksen on joutunut kuulemaan jopa Kurt Cobain ilmoitettuaan soittavansa seuraavaksi kappaleen nimeltä Smells Like Teen Spirit.
  • Free Bird on Guitar Hero II pelin viimeinen listakappale.
  • Free Bird on Grand Theft Auto: San Andreas -pelin radiokanava K-DST:n soittolistalla.
  • Free Bird on Shellshock Nam : Blood Trails -pelin trailerissa.