Foucault'n heiluri
Foucault'n heiluri [fu'kon] on heiluri, jolla voidaan osoittaa maapallon pyörimisliike akselinsa ympäri. Nimensä se on saanut keksijänsä, ranskalaisen fyysikon Léon Foucault'n mukaan.
Foucault'n heiluri on hyvin pitkävartinen heiluri, joka on ripustettu siten, että se voi vapaasti kiertyä suhteessa kiinnityskappaleeseen, esimerkiksi ristinivelellä. Kun heiluri saatetaan heiluriliikkeeseen, se jatkaa heilumista samassa tasossa. Koska maapallo pyörii, heilumistaso kiertyy suhteessa maan pintaan.
Foucault esitteli heilurinsa yleisölle ensi kerran Pariisin Panthéonissa vuonna 1851. Heilurin varsi oli 67 metriä pitkä teräslanka ja sen päässä oli 2,7 kg messinkipallo heilurina.[1] Kuuluisa Foucault'n heiluri sijaitsi aikoinaan Pietarin Iisakin kirkossa, jossa neuvostoaikana toimi ateismin museo. Heiluri oli maailman suurin, yli 90 metriä pitkä. Suomen ensimmäinen Foucalt'n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986[1]. Myös Turun yliopistossa fysiikan laitoksella ja Vantaalla tiedekeskus Heurekassa on Foucault'n heiluri.
Heilurin väitetty selittämätön käyttäytyminen auringonpimennyksen aikana (kiertymissuunnan on väitetty jopa vaihtuneen) on käytetty pohjana gravitaation teorioiden tutkimuksille. Ilmiötä kutsutaan Allais'n efektiksi.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b O'Rourke, Petra: Eurajoen Foucault'n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 19.1.2011.
- ↑ Decrypting the Eclipse, A Solar Eclipse, Global Measurements and a Mystery NASA. Viitattu 20.11.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- NASAn artikkeli (englanniksi)
- Chris P. Duifin tutkimus (englanniksi)
