Fanum Fortunae
| Fanum Fortunae | |
|---|---|
| Colonia Julia Fanestris | |
.jpg) Fanum Fortunaen kaupunginmuureja Augustuksen ajalta. |
|
| Sijainti | |
  Fanum Fortunae |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Fano, Pesaro e Urbino, Marche |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Regio VI Umbria, Italia |
| Aiheesta muualla | |
Fanum Fortunae (lat.; m.kreik. Φᾶνον Φορτοῦναι, Fānon Fortūnai, myös τὸ Ἱερὂν τῆς Τύχης, to Hieron tēs Tykhēs) oli antiikin aikainen kaupunki Umbriassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Fanon kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fanum Fortunae sijaitsi Umbriassa Adrianmeren rannalla pohjoiseen Metaurus-joen (nyk. Metauro) suusta, Pisaurumin ja Sena Gallican välissä. Sen kautta kulki Roomasta tullut Via Flaminia, joka saapui lounaasta Forum Semproniista ja laskeutui Apenniinit ylitettyään Metauruksen laaksoon ja Adrianmeren rantaan kaupungin kohdalla. Fanum Fortunaesta tie jatkui rannikkoa pitkin luoteeseen Pisaurumiin ja Ariminumiin. Toinen rannikkoa pitkin kulkenut tie johti Fanum Fortunaesta kaakkoon Sena Gallicaan ja Anconaan.[1][2][5][6]
.jpg)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fanum Fortunaen nimen alkuperää ei tunneta varmuudella,[1] mutta sen uskotaan saaneen nimensä siellä olleesta Fortunan temppelistä. Temppelistä itsestään ei kuitenkaan tiedetä antiikin lähteistä mitään, eikä ole tietoa siitäkään, oliko se olemassa jo ennen kuin alue tuli osaksi Roomaa.[2]
Via Flaminian valmistuttua paikalle kasvoi huomattava kaupunki. Julius Caesar mainitsee sen tarpeeksi tärkeänä paikkana kansalaissotansa yhteydessä vuonna 49 eaa., jotta kiirehti miehittämään sen yhdellä kohortilla heti ylitettyään Rubiconin ja edettyään Ariminumiin.[1][2][7] Samasta syystä Vespasianuksen sotapäälliköt tekivät siitä tukikohtansa joksikin aikaa vuonna 69 jaa., ennen kuin yrittivät Apenniinien ylitystä ja etenemistä Roomaan.[2][8]
Augustus teki Fanum Fortunaesta colonian eli sotilassiirtokunnan, ja se luettiin Pollian tribukseen.[1][2] Siitä vaikuttaa tulleen tämän jälkeen yksi seudun kukoistavimmista ja huomattavimmista kaupungeista. Fanum Fortunaen asema coloniana tulee ilmi piirtokirjoituksista, jossa sen nimenä esiintyy Colonia Julia Fanestris tai Colonia Julia Fanum Fortunae.[2] Sen mainitsevat coloniana myös Pomponius Mela ja Plinius vanhempi.[2][9] 300-luvun lopulla kaupunki tunnettiin nimellä Colonia Flavia Fanestris.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Fanestris.[2]
Vuonna 271 Fanum Fortunaen läheisyydessä käytiin Fanum Fortunaen taistelu eli Fanon taistelu roomalaisten ja juthungien välillä. Se päättyi roomalaisten voittoon.[10] Muutoin kaupunkia ei juurikaan mainita antiikin lähteissä historiallisten tapahtumien yhteydessä. On luultavaa, että se menestyi muiden Via Flaminian ja Via Aemilian varrella sijainneiden paikkojen tavoin vielä pitkään senkin jälkeen, kun muut provinssin kaupungit olivat taantuneet. Kaupunki kärsi huomattavasti goottisodista, ja Vitiges tuhosi sen muurit.[2][11]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fanum Fortunaessa oli roomalaisille kaupungeille tyypillinen ruutuasemakaava, jossa yhtenä pääkatuna toimi Via Flaminia. Kaupunki oli ympäröity muureilla, jotka olivat erään piirtokirjoituksen mukaan Augustuksen rakennuttamat. Niitä on säilynyt parhaiten kaupungin luoteissivulla. Muureissa oli pyöreitä torneja.[1]
Kaupungin pääporttina Via Flaminialla toimi valkoisesta marmorista tehty triumfikaari, joka pystytettiin Augustuksen kunniaksi. Se on kaupungin parhaiten säilyneitä antiikin aikaisia rakennelmia, ja tunnetaan nykyisin nimellä Augustuksen kaari (Arco di Augusto). Portissa on yksi pääkaari ja kummallakin sivuilla pienemmät kaaret jalankulkuliikenteelle. Pääkaaren yläpuolella on pseudoepistyyli, jossa on Augustusta muistava piirtokirjoitus. Kaaren päällä toisena kerroksena oli korinttilaista tyyliä edustanut seitsemän kaari-ikkunaa käsittänyt loggia. Portin kummallakin puolella on pyöreä kaupunginmuurin torni.[1][2]
Kaupungissa oli myös Augustuksen aikana rakennettu basilika, niin kutsuttu Fanumin basilika, jonka suunnitteli Vitruvius. Se on ainoa häneltä tunnettu rakennus. Hän kuvaa sitä teoksessaan Arkkitehtuurista (De architectura). Basilika edusti korinttilaista tyyliä ja sen ydinosan koko oli noin 160 × 100 jalkaa eli noin 47,4 × 29,6 metriä. Ydinosaa kiersi sisäpuolella pylväikkö. Pylväiden korkeus oli 50 jalkaa eli noin 14,8 metriä.[12][13][14]
Nykyisen Fanon Sant'Agostinon (Pyhän Augustinuksen) kirkon ja luostarin alta on löydetty raunioita, joita on ehdotettu joko Fanumin basilikan tai Fanumin kaupungille nimensä antaneen Fanum Fortunaen temppelin raunioiksi. Löydöksiin lukeutuu muun muassa pitkä osuus seinästä sekä osa apsiksesta, pylväistä ja pilastereista sekä viemäröintejä.[15] Sen lisäksi Fanosta on löydetty muiden antiikin aikaisten rakennusten jäänteitä sekä piirtokirjoituksia ja veistoksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”FANUM FORTUNAE (Fano) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Fanum Fortunae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Fanum Fortunae Pleiades. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Fanum Fortunae (Italy) 16 Fano ToposText. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ a b ”42 E1 Fanum Fortunae”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Itinerarium Antonini Augusti s. 100, 126.
- ↑ Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 1.11.4.
- ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.50.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.4.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.14. s. 19.
- ↑ Europe 271: Battle of Fano OmniAtlas. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Prokopios: Goottisodat (Bellum Gothicum) 3.11.
- ↑ Vitruvius: Arkkitehtuurista (De architectura) 5.1.6–10.
- ↑ Vitruvius' Basilica at Fano Russell Taylor Architects. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Pugnaloni, Fausto & Clini, Paolo: Vitruvius Basilica in Fano, Italy, journey through the virtual space of the reconstructed memory Geospatial World. 2009. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Fano - Basilica of Vitruvius Regione Marche. Viitattu 12.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fanum Fortunae Wikimedia Commonsissa
