Extremely Large Telescope

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietokoneella renderoitu havainnekuva ELT-teleskoopista (ESO)

Extremely Large Telescope (ELT) on nykynäkymällä vuonna 2025 valmistuva, Euroopan eteläisen observatorion (ESO) erittäin suuri optinen teleskooppi.[1] Alun perin ESO alkoi valmistella OWL-teleskooppia (lyhenne sanoista Overwhelmingly Large Telescope), jonka pääpeilin halkaisija olisi ollut 100 metriä, mutta koska hanke ei näyttänyt toteutuskelpoiselta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, asetti ESO etusijalle pienemmän, 39 metrin pääpeilillä varustetun ELT-teleskoopin.

Projektin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öinen kuva Cerro Armazones -vuorelta, Chilestä, joka 26. huhtikuuta 2010 valittiin teleskoopin loppusijoituspaikaksi. (ESO)

ELT-teleskooppia alettiin suunnitella joulukuussa 2006, jolloin ESO osoitti 57 miljoonaa euroa tutkimuksiin, joilla pyritään varmistamaan ennen kaikkea rakentamisen mahdollisuus. Alustavissa kustannusarvioissa teleskoopin kokonaiskustannuksiksi on laskettu 800 miljoonaa euroa, joka sisältää kehitys-, rakennus- ja käyttökustannukset. Teleskooppi päätettiin sijoittaa eteläiselle pallonpuoliskolle ja tuolloin mahdollisina ehdokkaina lopulliseksi sijoituspaikaksi olivat muun muassa Chile sekä Kanariansaaret. Myös teleskoopin sijoittamista Etelämantereelle oli ehdotettu, mutta logistiset ongelmat osoittautuivat tälle ajatukselle liian suureksi esteeksi.

Teleskoopin sijoituspaikka varmistui 26. huhtikuuta 2010, kun ESOn neuvosto päätti laitteen rakennettavan Chileen, Cerro Armazones vuorelle, joka sijaitsee keskellä Atacaman aavikkoa 3 060 metrin korkeudella. Vuorelta on noin 130 kilometriä matkaa pohjoisessa sijaitsevaan Antofagastan kaupunkiin. ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) sijoituspaikkana tunnettu Paranal-vuori sijaitsee 20 kilometrin päässä Cerro Armazonesilta.[2]

ESOn jäsenmaat päättivät teleskoopin rakentamisesta kokouksessa Garchingissa 11. kesäkuuta 2012. Jäsenmaista Itävalta, Tšekki, Saksa, Alankomaat, Ruotsi ja Sveitsi sitoutuivat projektin toteuttamiseen, kun taas Belgia, Suomi, Italia ja Iso-Britannia kannattivat teleskoopin toteuttamista, mutta odottivat kansallisten päättäjien näkemystä asiasta. Neljän muun jäsenmaan sekä Brasilian tuli liittyä mukaan myöhemmin. Projektin rahoitusperiaatteen mukaan varsinaiset rakennustyöt alkaisivat vasta, kun jäsenmaat olisivat sitoutuneet maksamaan yli 90 % teleskoopin valmistumisen vaatimista 1,083 miljardista eurosta.[3]

Vuoden loppuun mennessä Belgia, Italia, Ranska ja Suomi olivat vahvistaneet osallistumisensa ja vaadittavan kymmenen sitoutuneen jäsenmaan myötä projektin alkaminen lyötiin lukkoon 4. joulukuuta 2012.[4]

Joulukuussa 2013 ELT-projektin johtoon nimettiin italialainen Roberto Tamai ja ESO solmi sopimuksen maanrakennustöistä chileläisen ICAFAL Ingeniería y Construcción S.A. -yrityksen kanssa. Vuoden 2014 huhtikuussa nämä 16 kuukautta kestämään suunnitellut työt alkoivat kestopäällystetien rakennuksella Armazones-vuorelle ja kesäkuussa seremoniallisen alkuräjäytyksen myötä saatettiin alkuun huipun tasoitustyöt. Räjäytyksen suoritti Chilen apulaisluonnonvaraministeri Jorge Maldonado.[5]

Peruskiven muuraus tapahtui toukokuussa 2017 ja observatorion toiminnan on tarkoitus alkaa 2025.[1]

Käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ELT-teleskoopin suunniteltu käyttötarkoitus on tähtien ja planeettojen muodostumisen selvittäminen, ja laite tuleekin toimimaan parhaiten lähellä infrapunataajuuksia. Infrapuna-alueella pystytään havaitsemaan nuoret tähdet, planeetat ja myös maailmankaikkeuden ensimmäiset, vain muutamia satoja miljoonia vuosia alkuräjähdyksen jälkeen syntyneet galaksit.

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääpeili: halkaisija 39 metriä, mosaiikkipeili joka koostuu 798 kuusikulmaisesta, 1,4 metrin osapeilistä
  • Apupeili: 6 metriä, mosaiikkipeili
  • Adaptiivinen optiikka: 2,5 metrin taipuisa piikarbidista tehty korjauspeili, jossa 5 000 säädettävää tukipistettä (1 000 värähdystä sekunnissa)
  • Aallonpituus: optinen, lähellä infrapunaa
  • Polttoväli: 420–840 metriä
  • Paino: 5 000 tonnia
  • Korkeus: 80 metriä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dirk H. Lorenzen: Eurooppa pyrkii tähtiin. Tähdet ja avaruus, 2007, nro 1, s. 24–27.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Extremely Large Telescope, The world's biggest eye on the sky The European Southern Observatory. Viitattu 15.5.2020.
  2. E-ELT:n sijoituspaikka valittu, maailman suurin kaukoputki rakennetaan Chilen Armazones-vuorelle valittuThe European Southern Observatory. 26.04.2010. LSST.org. Viitattu 04.11.2010. (suomeksi)
  3. ESO To Build World’s Biggest Eye On The Sky The European Southern Observatory. 11.6.2012. Viitattu 8.10.2018.
  4. ESO E-ELT Programme Confirmed, Additional commitments bring giant telescope closer The European Southern Observatory. 4.12.2012. Viitattu 8.10.2018.
  5. Groundbreaking for the E-ELT The European Southern Observatory. 19.6.2014. Viitattu 15.5.2020 (englanniksi).


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]