Erik Johan Andelin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Johan Andelin (18. toukokuuta 1804 Hollola9. heinäkuuta 1893 Tohmajärvi) oli suomalainen rovasti, valtiopäivämies ja Tammikuun valiokunnan jäsen.[1]

Andelinin vanhemmat olivat Hollolan Uskilan kylän Anttilan rusthollari Alexander Simonsson (k. 1822) ja Eva Kristina Mattsdotter. Hän kävi Hämeenlinnan triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1823. Hänet vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa 1826. Andelinista tuli teologian kunniatohtori 1857.[1]

Andelin oli armovuodensaarnaajana Iisalmessa 1826 ja Kuopion triviaalikoulussa vt. kollegana vuodesta 1828, ylempänä kollegana vuodesta 1829 ja konrehtorina vuodesta 1835. Hänestä tuli Tohmajärven kirkkoherra 1841 ja hän sai rovastin arvon 1846. Andelin oli vt. lääninrovastina 1848 ja vakinaisena lääninrovastina 1862–1884. Hän oli Kuopion tuomiokapitulin jäsen 1870–1876 ja viimein Suomen papiston seniori eli vanhin virassa ollut pappi. Andelin oli Tammikuun valiokunnan jäsen 1862 ja osallistui säätyvaltiopäiville 1867 ja 1877–1878.[1]

Andelin oli naimisissa 1833–1891 Henriette Sofia Blomin (k. 1891) kanssa. Heidän poikiaan olivat molempien oikeuksien tohtori Alexander Andelin (1836–1890), Kuopion yksityisen ruotsalaisen yhteiskoulun opettaja Karl August Andelin (1838–1898), kihlakunnantuomari Emil Achates Andelin (1848–1907) ja palovakuutusasiamies Lars Robert Kasimir Andelin (1846–1902),[1] samoin kuin kenraalimajuri Carl Oskar Evert Andelin (1840–1905).[2]