Endosymbioositeoria

Wikipedia

Endosymbioositeoria käsittelee sitä, miten modernien eukaryoottisten solujen itsenäiset soluorganellit, kuten mitokondriot ja kasvisolujen plastidit, ovat saaneet alkunsa. Teorian mukaan jo varhaisessa vaiheessa nykyisiä eukaryootteja edeltävät solut "nielaisivat" (fagosytoosilla) erilaisia bakteereja sisäänsä. Joissain tapauksissa tästä oli hyötyä sekä bakteerille että isäntäsolulle, jolloin solun fitness parani ja ominaisuus (mitokondriot tai plastidit solun sisällä) voitti muut muodot.

Endosymbioositeoriasta kiisteltiin 1900-luvulla vuosikymmeniä, mutta nykyään se hyväksytään tutkijoiden keskuudessa selitykseksi siitä, miten mitokondriot ja plastidit ovat saaneet alkunsa. Vankimpana näyttönä tästä ovat olleet viherhiukkasten ja mitokondrioiden oman genomin selvittäminen sekä monien yksisoluisten levämäisten eliöiden solurakenteista nykyäänkin tavattavat plastidit, jotka ovat enemmän tai vähemmän surkastuneita muita yhteyttäviä yksisoluisia eliöitä.