Ekstremofiili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ekstremofiilisia bakteereja geysirissä.

Ekstremofiili on eliö, joka joko sietää erilaisia ääriolosuhteita tai jopa vaatii niitä elääkseen. On tärkeää huomata, että "ääriolosuhteet" määritellään tässä ihmiskeskeisesti; organismin itsensä kannalta sen elinympäristön olosuhteet ovat tietenkin täysin normaaleja.

Koska monet ekstremofiilit ovat arkeoneja, ja monet arkit ekstremofiilejä, termejä käytetään joskus toistensa synonyymeinä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä myös monet bakteerit ja eukaryootit ovat ekstremofiilejä. Kaikki ekstremofiilit eivät myöskään ole yksisoluisia eliöitä. Esimerkkejä monisoluisista ekstremofiileistä ovat esimerkiksi termofiilinen pompeijinmato (Alvinella pompejana), psykrofiilinen hyönteisryhmä Grylloblattodea ja antarktisissa vesissä elävä krilli Euphausia superba.

Ekstremofiilityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekstremofiilit voidaan jakaa moneen eri luokkaan sen mukaan, millaisissa äärioloissa ne elävät. Monet ekstremofiilit kuuluvat useampaan kuin yhteen luokkaan, esimerkiksi syvällä meren pohjassa elävät eliöt ovat sekä psykrofiilejä että barofiilejä.

  • Asidofiili: eliö, jonka elinympäristön ihanteellinen pH on 3 tai alle.
  • Alkalifiili: eliö, jonka elinympäristön ihanteellinen pH on 9 tai yli.
  • Barofiili: Elää normaalia korkeammassa, jopa 400–600 ilmakehän paineessa
  • Endoliitti: eliö, joka elää kivien sisällä.
  • Halofiili: eliö, joka vaatii vähintään 0,2 moolia/litra suolaa (NaCl) kasvaakseen.[1][2]
  • Hypertermofiili: eliö, joka elää 80–110 °C:n lämpötiloissa.
  • Hypoliitti: eliö, joka elää kivien alla kylmässä autiomaassa.
  • Kserofiili: eliö, joka elää hyvin kuivissa ympäristöissä.
  • Metalotolerantti: eliö, joka sietää korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja, kuten kuparia, kadmiumia, arseenia ja sinkkiä.
  • Oligotrofi: eliö, joka pystyy kasvamaan hyvin niukkaravinteisessa ympäristössä.
  • Psykrofiili: eliö, joka viihtyy alle 15 °C:n lämpötiloissa.
  • Radioresistantti: eliö, joka pystyy sietämään suuria annoksia ionisoivaa säteilyä.
  • Termofiili: eliö, joka viihtyy 60–80 °C:n lämpötiloissa. Näitä ovat muun muassa Thermoplasmat.

Yksisoluisten ekstremofiilien aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksisoluisten esitumaisten ekstremofiilien aineenvaihdunta on moninainen.

Niissä esiintyy neljää päälajia[3], ja muitakin on

Rikki- ja metaaniaineenvaihdunta muistuttavat toisiaan. Rauta-aineenvaihdunta saattaa selittää varhaiset rautapitoiset kerrostumat, jotka ovat muodostuneet noin 3,8 miljardia vuotta sitten.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cavicchioli, R. & Thomas, T. 2000. Extremophiles. Teoksessa: J. Lederberg. (toim.) Encyclopedia of Microbiology, Second Edition, Vol. 2, s. 317–337. Academic Press, San Diego.
  2. John Thaler: A Survey of Halophilic Microorganisms at the Mars Desert Research Station
  3. http://users.utu.fi/hlehto/hesa_ET/HYO_2003_D_webstr_pdf.pdf