E. B. Höijer
Erik (Erkki) Brynolf Höijer (sukunimi vuodesta 1937 Höijärvi; 13. tai 16. marraskuuta 1888 Perniö – 2. syyskuuta 1951 Siilinjärvi) oli suomalainen apteekkari ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä Erkki Höijer, Kaarlo Haukanpää ja Sacceus Myrkynheimo.[1][2]
Teijon ruukin alueella syntyneen Höijerin vanhemmat olivat valuri Viktor Brynolf Höijer (s. 1858) ja Ida Sofia Gustafsson. Hän kävi Salon yhteiskoulua ja meni sitten 1907 apteekkialalle Kangasniemelle apteekkari Georg Alfred Ekelundin oppilaaksi. Höijer suoritti farmaseuttittutkinnon 1909 ja tuli yksityisoppilaana ylioppilaaksi vuonna 1913. Hän valmistui proviisoriksi 1924. Höijer oli työssä eri apteekeissa muun muassa Pielisjärvellä, Alavudella, Helsingissä, Kemiössä, Kuusankoskella ja Puijolla. Suomen sisällissodan aikana Höijer osallistui Helsingin valtaukseen valkoisten joukoissa. Sodan jälkeen Höijer oli vuoden ajan työssä Suomen armeijan pääsotilasapteekissa Helsingissä ja sen jälkeen Kaisaniemen apteekissa. Proviisoriksi valmistuttuaan Höijer oli työssä Joensuun Vanhassa Apteekissa apteekkari Carl Mannelinin alaisuudessa. Hän sai vuonna 1931 Siilinjärven apteekkioikeudet ja piti siellä apteekkia kuolemaansa saakka. Hän rakennutti Siilinjärven Asematien varrelle kaksikerroksisen apteekkitalon.[1][2]
Höijer oli Suomen Farmaseuttiliiton, Suomen Farmaseuttisen Yhdistyksen, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen perustajajäsen. Kangasniemellä asuessaan Höijer teki pitäjän hautausmaan lähellä arkeologisia kaivauksia ja löysi ilmeisesti isonvihan aikaisen joukkohaudan ja teki siitä raportin Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Hän oli Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä 1930–1931. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin kannatusyhdistyksen rahastonhoitajana 1926–1931 sekä Pohjoismaisen Farmaseuttiliiton hallituksen jäsenenä 1927–193l. Hän oli Farmaseuttiliiton julkaiseman Semina-lehden toimittajana 1917–1922 ja hänen kirjoituksiaan ja valokuviaan julkaistiin myös muun muassa Suomen Kuvalehdessä.[1][2]
Höijer kirjoitti 1927 ja 1930 kaksi romaania, joissa hän käytti Perniön murretta. Joensuussa asuessaan Höijer otti osaa Suomen Lukon ja sittemmin Lapuan liikkeen toimintaan. Hänen kirjoittamiaan tilapäisrunoja julkaistiin liikettä lähellä olleissa lehdissä ja hän oli mukana Lapuan liikkeen kyyditysjärjestelmään kuuluneessa Joensuun etapissa yhdessä apteekkari Karl Mannelinin, autoliikkeen johtaja Eino Partasen ja metsänhoitaja Lauri Blomqvistin kanssa. Presidentti K. J. Ståhlbergin Joensuuhun päättyneen kyydityksen jälkeen Höijer soitti Joensuun suojeluskunnan esikuntaan Pielisjoenlinnaan ja pääsi puhelimessa keskustelemaan Ståhlbergin kanssa. [2]
Höijer kuului tammikuussa 1931 perustetun Lapuan liikkeen Pohjois-Karjalan piirijärjestön neuvottelukuntaan. Siilinjärvellä Höijer toimi IKL:n Siilinjärven paikallisosaston sihteerinä ja osallistui Pohjois-Savon Rintamamiesten toimintaan. Höijer esiintyi 1930-luvulla eri yhdistysten juhlissa laulaen kupletteja, lausuen runoja ja kertoen murrejuttuja.[2]
Höijer oli naimisissa 1923–1933 Helga Antonia Engblomin (k. 1933) kanssa ja vuodesta 1937 proviisori Saima Heikkisen (k. 1966) kanssa. Hänen puolisonsa Saima jatkoi Siilinjärven apteekin toimintaa Höijerin kuoltua 1951 aina vuoteen 1966 saakka. Erik ja Saima Höijärvi on haudattu Siilinjärvelle Viinamäen hautausmaalle.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksi ylösrakendavainen ja vakavanlystillinen Visu siitä Jojensuun Theatherista ja sen lähellä Hengilöistä. Aiadeltu ja ylöspandu Sacceus Myrkynheimolta, runoja. Joensuun teatteri, Joensuu 1925
- Hyväntuulen siämeni. Pernjänkiälissi pila praakninkei vähä lystemppä sortti. Ulosfunteeranu ja ylöstelläny E.B. Höijer. Otava 1927, näköispainos Perniön kunta 1983
- Krintlä faarin kolmas naimine ja muit uussi pernjänkiälissi hyväntuule siämeni. WSOY 1930, näköispainos Perniön kunta 1983
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ragnar Lyden : Kvantitativisen kemiallisen analysin laskutehtäviä sekä johtavia selityksiä: vastauksilla ja ratkaisuilla varustettu; suomentanut E. B. Höijer. Lilius & Hertzberg, Helsinki 1917 (alkuteos Räkneuppgifter i kvantitativ kemisk analys jämte inledande förklaringar sammanställda)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- E. B. Höijer SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Erik Höijer (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aira Roivaisen Hajamietteitä Pöljältä-blogi 12.9.2018 : Siilinjärven asemalla - Yrjö Räisänen ja apteekkari Höijer
- Perniö viettää 600-vuotisjuhlaa, teksti Niilo Vapaavuori, valokuvat E. B. Höijer, Suomen Kuvalehti, 21.06.1930, nro 25, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
