Dimetyylielohopea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dimetyylielohopea

Dimethylmercury.svgDimethyl-mercury-3D-vdW.png

Tunnisteet
CAS-numero 593-74-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava (CH3)2Hg
Moolimassa 230,659 g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste -43 °C
Kiehumispiste 87 - 97 °C
Tiheys 2,96 g/ml (neste)
Liukoisuus veteen liukenematonta

Dimetyylielohopea ((CH3)2Hg) on yksi organoelohopeayhdisteistä.[1]

Se on ihmiselle erittäin vaarallista, sillä se tunkeutuu helposti ja nopeasti useimpien suojakäsineiden ja ihon läpi ja aiheuttaa tappavan myrkytyksen. Aine kulkeutuu hitaasti aivoihin ja tappaa hermosolut.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dimetyylielohopealla ei ole oikeastaan mitään käyttökohteita sen suuresta myrkyllisyydestä johtuen. Toksikologiassa sitä käytetään referenssimyrkkynä. Sitä on käytetty kalibroitaessa elohopeaa havaitsevia instrumentteja.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinkin pieni annos kuin 0,1 millilitraa on kuolettava.[2] Sen LD50-arvo on noin 0,04 mg/kg.[3]

Dimetyylielohopea läpäisee lateksin, PVC:n, butadieenin ja neopreenin sekunneissa ja imeytyy ihon läpi saman tien. Sen vuoksi kaikki normaalit laboratoriokäsineet ovat hyödyttömiä ainetta vastaan. Aine höyrystyy helposti ja höyryt ovat hengenvaarallisia sekä lisäksi paloherkkiä.[2][4] Vastamyrkkyhoito on aloitetava muutaman päivän kuluessa siitä, kun ainetta on joutunut iholle. Saastuneen kohdan pesu ei enää tässä vaiheessa auta. Vastamyrkyt ovat molekyylejä, jotka muodostavat kompleksi-ioneja ja jotka sitovat elohopean sisäänsä, niin että se lopulta huuhtoutuu virtsan mukana pois.

Myrkytyksen oireet ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua, kun aine on kulkeutunut aivoihin, jolloin on liian myöhäistä tehdä mitään. Vuonna 1997 kemisti Karen Wetterhahn sai Dartmouth Collegessa pari pisaraa dimetyylielohopeaa lateksikäsineelleen ja kuoli kuukausia sen jälkeen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuomas Kangasniemi: Maailman vaarallisin aine? Pisara suojakäsineen päälle riittää tappamaan Tekniikka&Talous. 2.12.2008. Viitattu 14.7.2009.
  2. a b c Hazard Information Bulletin - Dimethylmercury. OSHA Safety and Health Information Bulletins (SHIBs), 1997-1998
  3. Maailman vaarallisin aine? Pisara suojakäsineen päälle riittää tappamaan Tekniikka ja talous (Archive.org)
  4. Simon Cotton, Dimethylmercury and mercury poisoning. The Karen Wetterhahn story. Molecule of the Month.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.