Colorado Avenue
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
| Ohjaaja | Claes Olsson |
| Käsikirjoittaja | Erik Norberg Lars Sund |
| Tuottaja | Leila Lyytikäinen Claes Olsson |
| Säveltäjä | Yari |
| Kuvaaja | Pertti Mutanen |
| Leikkaaja | Oskar Franzén |
| Pääosat | Birthe Wingren Ylva Ekblad Peter Kanerva Joanna Wingren Nicke Lignell Guy Rosenholm Irina Björklund Andre Wickström |
|
|
|
| Valmistusmaa |  Suomi Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Kinoproduction Filmlance International |
| Ensi-ilta | 2007 |
| Kesto | 120 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Ikäraja | Suomessa K-11 |
| Edeltäjä | Onnen varjot |
|
|
|
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Colorado Avenue on Claes Olssonin ohjaama elokuva, joka perustuu Lars Sundin romaaneihin Colorado Avenue ja Lanthandlerskans son. Elokuvan ensi-ilta oli 7. syyskuuta 2007. Elokuvaan pohjautuva kolmiosainen sarja esitetään YLE FST5 -kanavalla keskiviikkoisin 8.4.2009 alkaen[1].
Elokuva on kuvaus Pohjanmaasta ja kuvitteellisen Siklaxin kylän asukkaista useiden sukupolvien ajalta, niiltä ajoilta, kun Suomen tasavalta oli muotoutumassa. Elokuvan käsikirjoituksen on kirjoittanut Erik Norberg.
Elokuvan pääosia näyttelevät Birthe Wingren (Hanna), Ylva Ekblad (Hannan äiti-Östman), Peter Kanerva (Otto), Joanna Wingren (Ida), Nicke Lignell (Johannes Smeds), Guy Rosenholm (Gustav, Idan mies). Kuvaaja Pertti Mutanen, joka on ollut useiden Claes Olssonin elokuvien luottokuvaajana, kuvasi myös Colorado Avenue -elokuvan.
[muokkaa] Juoni
Colorado Avenue -elokuvassa seurataan pohjalaisen Hannan ja hänen perheensä elämää 1800-luvun loppupuolelta kieltolain aikoihin saakka. Hanna asui vanhempiensa ja veljiensä kanssa pienessä saaristomökissä Rödskäretillä, isä oli kalastaja. Kun isä ja Hannan veljet hukkuvat myrskyssä kalastusmatkallaan, Hannan ja äidin on lähdettävä saarelta; mökkiin halutaan varakkaammat vuokralaiset.
Hannan lapsuus loppuu – hän joutuu kovaan työhön pikkupiiaksi Smedsin taloon. Hän sietää muiden palkollisten ja kyläläisten halveksunnan ja nöyryytykset, sillä hän on päättänyt säästää rahat Amerikan-matkaan. Monien muiden tavoin Hanna lähtee 1800-luvun vaihteessa 18-vuotiaana rahaa ansaitsemaan Amerikkaan ja palaa sieltä kymmenen vuotta myöhemmin kotikyläänsä varakkaana ja topakkana kahden lapsen, Oton ja Idan, leskiäitinä. Hannan amerikkalainen mies, pohjalaissukuinen Ed Ness, työläisaktivisti ja agitaattori, on ammuttu mielenosoituksessa. Kotiin palattuaan Hanna perustaa Amerikan-dollareillaan Siklaxiin maalaiskaupan, josta vähitellen tulee kylän keskus. Dollari-Hanna – niin kuin kyläläiset häntä kutsuvat – saa viimein kaipaamaansa arvostusta, mutta Hannan pojan, Oton, ja vanhan äiti-Östmanin harjoittamat laittomuudet uhkaavat viedä Hannalta tämän vaivoin hankitun kunnioituksen ja hyväksynnän.
Hannan elinikäinen ystävä on Johannes Smeds, kunnallismies ja Smedsin talon isäntä. Johannes on myös saanut kokea elämässään raskaita vastoinkäymisiä, joiden jättämiin arpiin hän yrittää keskustellen Hannan kanssa löytää parannusta vielä vanhoilla päivillään. Johanneksen Erik-poika kuoli vuoden 1918 sodassa ja toisen pojan, Gustavin, vei viina. Eikä parantumattomasti sairas Johannes oikein jaksa enää uskoa toipuvansa katkeruudestaan.
Kun kieltolaki astuu voimaan vuonna 1919, Otto aloittaa liikemiehen uransa; hänestä tulee tunnettu "Kanisterikuningas". Hanna ei voi antaa anteeksi pojalleen sitä, että tämä on valinnut rikoksen tien. Oton afäärit menestyvät, vaikka etsivä Hoxell yrittää kuumeisesti saada Oton kiinni salakuljetuksesta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.telkku.com/?ks=1&p=20090408 Telkku.com 8.4.2009
