Coesfeld
| Coesfeld | |
|---|---|
.jpg) |
|
 vaakuna |
|
  Coesfeld |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Coesfeld |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 141,4 km² |
| Korkeus | 89 m |
| Väkiluku (2019) | 36 331[1] |
| – Väestötiheys | 257 as./km² |
| Postinumero | 48653 |
| Suuntanumero(t) | 02541, 02546 |
Coesfeld ['koːsfɛlt] on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Se on saman nimisen piirikunnan pääkaupunki.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Coesfeld sijaitsee osavaltionsa pohjoisosassa noin 30 kilometriä Münsterin keskustasta länteen ja noin 50 kilometriä Dortmundista pohjoisluoteeseen.[2] IJsselin 115-kilometrinen sivujoki Berkel virtaa Coesfeldin keskustan halki.
Coesfeld kuuluu historialliseen Münsterlandiin ja Münsterin hallintopiiriin. Kaupunki koostuu kahdesta osa-alueesta: Coesfeld ja Lette. Edellinen sijaitsee kaupungin koillisosassa ja jälkimmäinen kaakossa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Coesfeld sai kaupunkioikeudet vuonna 1197. Ensimmäinen kirjallinen maininta Coesfeldista on huomattavasti varhaisempi: paikkakunta mainittiin vuonna 809 Münsterin piispan Altfriedin (k. 849) kertomuksessa, joka käsittelee Pyhän Liudgerin (n. 742–809) elämää. Liudger kuoli matkallaan Essenistä Münsteriin maaliskuussa 809 ja hän oli saarnannut St. Lambertin kirkossa nykyisen Coesfeldin kantakaupungin alueella kuolemaansa edeltäneenä iltana. Tuolloinen puukirkko on hävinnyt, ja nykyisen kivikirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvulta.
1000- ja 1100-luvuilla perustettiin useita talonpoikaiskyliä, jotka ovat nykyisen Coesfeldin osa-alueita, kuten Gaule kaupungin koilliskolkassa. Lännessä sijaitsevasta Steveden kylästä on maininta jo lokakuulta 799.
Kolmikymmenvuotinen sota 1618–1648 tuotti Coesfeldille, kuten muuallekin Münsterin seudulle, niin suuria haittoja, että niiden korjaamiseen kului useita sukupolvia. Sotaa edeltänyt väkiluku saavutettiin vasta 1800-luvulla. Noin 400 vuotta kestänyt pieni jääkausi pahensi ongelmia. Eräs pohjakosketus saavutettiin seitsenvuotinen sodan aikana 1760-luvulla, jolloin väestöä muutti pois ja talot autioituivat.
Wienin kongressissa 1815 Coesfeldistä tehtiin osa preussilaista Westfalenin provinssia. Alkoi pitkä nousukausi: Coesfeldiin syntyi teollisuutta ja kaupungista tuli rautatieliikenteen solmukohta. Toisen maailmansodan aikana Coesfeld kärsi suuria pommitustuhoja. Jälleenrakennus sodan jälkeen oli puolestaan voimakkaan nousukauden aikaa, ja kaupunkia modernisoitiin. Kirchspiel Coesfeld liitettiin Coesfeldin kaupunkiin 1969 ja Letten maalaiskunta 1975.
St. Lambertin kirkon lisäksi Coesfeldissä on muun muassa St. Jakobin kirkko, joka tuhottiin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, ja rakennettiin sodan jälkeen uudestaan. Maallista arkkitehtuuria edustaa muun muassa Pulverturm 1300-luvulta ja Walkenbrückentor, joka on ainoa vanhasta kaupunginmuurista säilynyt portti.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Coesfeldin elinkeinoja ovat muun muassa elintarviketeollisuus, koneenrakennus ja puunjalostus.
Coesfeldin rautatieasema sijaitsee rataosuuksien Dortmund–Enschede, Duisburg–Quakenbrück ja Empel-Rees–Münster risteyksessä. Etäisyys Dortmundin päärautatieasemalta on 61,0 kilometriä. Coesfeldin länsipuolitse kulkee moottoritie BAB 31, jonka pituus on 240 kilometriä. BAB 43 kulkee hieman etäämpänä Coesfeldin kaakkoispuolitse. Bundesstraße 474 ja 525 risteävät aivan keskustan lounaispuolella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 17.5.2020.
- ↑ Entfernung von Coesfeld nach_ Luftlinie.org. Viitattu 17.5.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
