Chicxulubin kraatteri

Chicxulub painovoimakartassa

Chicxulubin kraatteri (äännetään khik-shu-lub tai tšhik-shu-lub) on Mesoamerikassa Etelä-Meksikossa Jukatanin niemimaalla oleva nyt jo maaperään hautautunut suuri impaktissa syntynyt 170 km läpimittainen törmäyskraatteri. Chicxulub on niin sanottu kompleksinen kraatteri, joka koostuu samankeskisistä kehistä. Sen synnyttäneen törmäyksen ajatellaan nykyään laajalti hävittäneen dinosaurukset Maan päältä. Tämä maanalainen kraatteri näkyy muun muassa painovoimamittauksissa ja osin maaperän muotoinakin. Kraatterin synnyttänyt asteroidi oli laskelmien mukaan läpimitaltaan noin 10-15 km.

Ikä, keskus ja koko

Meksikossa lähellä Chicxulubin kylää olevan Maahan törmänneen asteroidin tekemän törmäyskraatteri arvioidaan syntyneen dinosaurusten häviämisen aikoihin noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Princetonin yliopiston professori Gerta Kellerin mukaan Chicxulub-kraatteri näyttää syntyneen 0,3 miljoonaa vuotta ennen dinosaurusten tuhoa. Uudemman arvion mukaan chicxulubin synnyttänyt impakti sekoitti kerrostumia törmäyspaikan lähellä ja sen takia ajoitukset menevät harhaan. Tämä vaatisi dinosaurusten tuhon selittäjäksi toista törmäyskraatteria, joka voisi olla Shiva-kraatteri Intiassa. Kaikki tutkijat eivät allekirjoita väitettä - liitukauden ja tertiäärikauden heittelekerroksen rajan ainemäärä kasvaa mentäessä Chicxulubia kohti. Haitilta löydetyt sulamislasipisarat, tektiitit, muistuttavat Chicxulubista löydettyjä tektiittejä.^{kenen mukaan?}

Kraatterin keskus sijaitsee hieman Méridan kaupungista pohjoiseen, tarkemmin Chicxulub-nimisen kylän kohdalla Jukatanin niemimaan rannalla paikassa 21° 20' P, 89° 30' L. Se koostuu monista samankeskisistä kehistä, kuten suuret asteroidien iskuissa syntyneet kraatterit yleensä. Chicxulub on ns. keskusrengaskraatteri. Keskusrenkaan ulkopuolella on noin 90 kilometrin läpimittainen rengas. Seismisten aaltojen heijastumista erottuu 60 ja 140 km:n läpimittaiset kehät. Uloimman kehän läpimitta on noin 170 km; jotkut arvioivat kraatterin läpimitaksi jopa 300 kilometriä.^selvennä

Todisteet kraateriluonteesta

Kraatteri on hautautunut 300–1 000 metrin paksuisten kerrostumien alle, jotka ovat syntyneet liitukauden lopun jälkeen. Kraatteri havaitaan painovoimamittausten ja porausten avulla, järistysaaltojen heijastumista, NASA:n avaruudesta ottamista tutkakuvista ja vaikkapa siitä, että sen alueella on harvemmin cenoteja, mayojen uhrikaivoina aikoinaan käyttämiä lähteitä.

Kraatterista singonnutta sulaa törmäyslasia, tektiittejä, on löydetty mm. Meksikosta ja USA:sta K/T-rajalta (liitukauden ja tertiäärikauden välinen raja). Heitteleitä on kraatterista lentänyt ainakin 1 000 – 8 000 km:n päähän (K/T-rajan heittelekerrostumista löydetään Jukatanin alueen kivilajeja ja lasipallosia).

Chicxulubin kraatterista on löydetty poraamalla sulanutta ja taas jähmettynyttä kiveä sekä iskussa murtunutta kiveä, törmäysbreksiaa. Breksia on murskaantumisen jälkeen uudelleen kiinteytynyttä kiveä, joka on tyypillinen kraatterikivilaji. Chixculubin alueella on myös harvinaista rikkipitoista kiveä, anhydriittia, joka ehkä voi aiheuttaa happosateita kaasuunnuttuaan.

Törmäys

Muodostuman synnytti arviolta 12-15 km luokkaa oleva asteroidi, joka osui Maahan noin 20 km/s nopeudella. Alussa kraatteri oli läpimitaltaan 100 km ja syvyydeltään 30 km, mutta törmäyksessä sulaneen ja rikkoutuneen kiven aaltoilu muutti kraaterin muotoa. Kraaterin synnyttänyt törmäysräjähdys oli ainakin 10, jopa 100 tai yli miljoonaa megatonnia. Näin suurella räjähdyksellä ja siitä seuranneilla toissijaisilla vaikutuksilla oli katastrofaalisia seurauksia Maan elämälle. Törmäyksen välittömät vaikutukset, itse räjähdys, ympäristöön levinnyt kuuma kaasu ja maahan sataneet kuumat kivet sekä paineaalto, maanjäristys ja tsunami tappoivat yksistään paljon elämää. Kuuma kivisade ja kaasun aalto sytyttivät maailmanlaajuisia metsäpaloja. Sitten ilmaan noussut törmäysheite ja rikkipitoiset yhdisteet pimensivät Auringon muutamaksi vuodeksi.

Törmäyksessä lensi ainetta jopa 3 000 km:n päähän. Näin suuri törmäys on laskelmien mukaan hyvin harvinainen – sellaisia sattuu tiheimmillään noin 30 miljoonan vuoden välein, tyypillisemmin 50-100 miljoonan vuoden välein. Puut lakosivat maan tasalle 1 000 km:n säteellä. Chixculubin tuottaneen törmäyksen kuuma kaasupilvi on pyyhkinyt tietokonemallinnuksen mukaan ainakin New Yorkiin asti. Kuumaa kiveä on satanut tuhansien kilometrien säteellä.

Katso myös

• K/T-raja
• Liitukauden joukkosukupuutto

Aiheesta muualla

• Mystery of the Chicxulub Crater by Robert Roy Britt
• Chicxulub impact predates the K-T boundary mass extinction
• Satellite image of the region (from Google Maps)