Character – miehen kuva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Miehen kuva” ohjaa tänne. Vuoden 2010 suomalaiselokuvasta katso Miehen kuva (vuoden 2010 elokuva).
Character – miehen kuva
Karakter
Ohjaaja Mike van Diem
Käsikirjoittaja Mike van Diem
Laurens Geels
Ruud van Megen
Perustuu Ferdinand Bordewijkin romaaniin Karakter (1938)
Tuottaja Laurens Geels
Säveltäjä Paleis van Boem
Kuvaaja Rogier Stoffers
Leikkaaja Jessica de Koning
Pääosat Jan Decleir
Fedja van Huêt
Victor Löw
Valmistustiedot
Valmistusmaa Alankomaat Belgia
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 1997 (Suomessa 1999)
Kesto 122 min
Alkuperäiskieli saksa
ranska
englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Character – miehen kuva (televisioesityksessä Miehen kuva, alkup. Karakter) on Mike van Diemin ohjaama hollantilais-belgialainen draamaelokuva vuodelta 1997. Se perustuu Ferdinand Bordewijkin samannimiseen romaaniin vuodelta 1938. Suomessa sen teatteriensi-ilta oli 16. huhtikuuta 1999 ja ensiesitys televisiossa 28. tammikuuta 2001 Yle TV1:ssä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on kertomus nuoresta miehestä (Fedja van Huêt) 1910–20-lukujen Rotterdamissa. Röyhkeän lakimiehen avioton lapsi kasvaa mykän äitinsä (Betty Schuurman) kodissa, jossa löytää kannustavaksi isähahmokseen alivuokralaismiehen (Hans Kesting). Poika suorittaa itsekin oikeustieteellisen tutkinnon ja raivaa tietään eteenpäin hienossa asianajotoimistossa. Lopulta hän on valmis selvittämään välit isänsä (Jan Decleir) kanssa.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva voitti 1998 parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin ja menestyi hyvin monien elokuvafestivaalien palkintojenjaossa.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä Helena Ylänen harmittelee käsikirjoittajien liiallista kunnioitusta elokuvan pohjana olevaa romaania kohtaan, mutta pitää muun muassa kuvauspaikkojen valinnalla aikaansaadusta ”kopeasta synkkyydestä”.[1] Allmovie-sivuston Tom Wiener näkee elokuvan yhdistävän dickensiläistä kerrontaa eksistentialistiseen maailmankuvaan. Hän pitää elokuvan vahvuutena julman isähahmon kuvaamista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helena Ylänen: Aabrahamin ja Iisakin tarina, HS Nyt 16.4.1999. Viitattu 5.4.2104.
  2. Tom Wiener: Karakter, review, Allmovie.com. Viitattu 5.4.2104.