Celebesinmangrovekana
| Celebesinmangrovekana | |
|---|---|
_TMnr_10006477.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
| Heimo: | Rantakanat Rallidae |
| Suku: | Papuanmangrovekanat Gymnocrex |
| Laji: | rosenbergii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gymnocrex rosenbergii |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Celebesinmangrovekana (Gymnocrex rosenbergii) on kurkilintujen lahkoon kuuluva uhanalainen rantakanalaji. Sitä tavataan vain kahdella Indonesian saarella. Lajin suurin uhka on elinympäristöjen kapeneminen. Sen elintavoista tiedetään hyvin vähän.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Celebesinmangrovekana on keskikokoinen rantakana, jonka ruumiinpituus on noin 30 senttiä.[3] Koiraat ja naaraat ovat samannäköiset. Lajin tunnistaa parhaiten silmien ympärillä olevasta kirkkaan koboltinsinisestä paljaasta iholäiskästä.[4] Selkäpuoli ja siivet ovat punanruskeat. Päälaki, pyrstö ja vatsapuoli ovat mustat.[3] Muiden rantakanojen tavoin celebesinmangrovekanalla on lyhyet siivet ja pitkät vahvat jalat, joissa on terävät kynnet.[4] Celebesinmangrovekanan elinalueen toinen metsissä elävä rantakana on celebesinluhtakana, jolla ei kuitenkaan ole sinistä laikkua silmän ympärillä. Lisäksi se on niskasta, rinnasta ja naamasta harmaa, sivuilta juovikas.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Celebesinmangrovekanaa tavataan vain Sulawesissa ja Banggai-saaristoon kuuluvalla Pelengin saarella Indonesiassa.[2] Sulawesissä tehtyjen havaintojen ja saatujen näyteyksilöiden perusteella lajia pidetään melko laajalle levinneenä ja paikoin myös yleisenä.[3] Pelengissä elävä kanta tunnetaan vain kolmen elokuussa 1938 kerätyn yksilön perusteella.[5] Levinneisyyden arvioidaan kattavan noin 147 000 neliökilometriä.[3]
Celebesinmangrovekanan elinympäristöä ovat tiheät, kosteat alankometsät.[4] Sitä esiintyy sekä vanhoissa luonnonmetsissä että nuoremmissa sekundaarimetsissä. Metsät voivat olla suhteellisen kuiviakin.[3] Lajia tavataan myös hylätyillä riisipelloilla,[4] joilla kasvaa tiheitä pensaikkoja ja pieniä puita. Se elää yleensä 150–900 metrin korkeudessa merenpinnasta, mutta sitä on hiljattain tavattu myös noin 1 700 metrin korkeudessa. Celebesinmangrovekana näyttää suosivan metsiä, joissa on metsäpuroja ja lampia sekä tiheäkasvuinen pohjakerros, jossa kasvaa pieniä taimia, rottinkia, palmuja ja bambua.[3]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Celebesinmangrovekanan elintavoista tiedetään hyvin vähän. Piilottelevien ja erakkomaisten elintapojensa takia siitä saadaan havaintoja vain harvoin. Se kykenee lentämään vain lyhyitä matkoja.[4] Huonon lentokyvyn takia se on luultavimmin pääosin paikkalintu.[3] Celebesinmangrovekanat päästävät kuorsausta muistuttavia ääniä, jotka muistuttavat celebesinluhtakanan vastaavaa ääntä. Varoitushuutonaan laji käyttää hiljaista kotkotusta.[3] Ravinnon uskotaan koostuvan enimmäkseen etanoista, kovakuoriaisista ja muista hyönteisistä. Pesintäajan arvellaan ajoittuvan tammikuuhun tai jo joulukuun puolelle.[4]
Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Celebesinmangrovekanakannan kooksi arvioidaan 2 500–10 000 yksilöä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi, sillä sen pienen populaation arvellaan olevan taantumassa ja pirstaloitumassa elinympäristöjen kaventumisen takia. Sen asuinmetsiä hävitetään jopa suojelualueilla.[3] Vuosina 1975–1995 hakattiin noin 67 prosenttia Sulawesin kosteista alankometsistä puutavarantuotannon ja maatalouden tarpeisiin.[5] Metsäkatoa on lisännyt myös vuonna 1999 säädetty laki, joka antaa Indonesian aluehallinnoille oikeuden päättää alueensa metsien ja luonnonvarojen lisensoinnista. Laki onkin aiheuttanut hakkuiden selvää kasvua etenkin Sulawesin saarella. Metsäkadon tarkka vaikutus lajiin on kuitenkin epäselvä.[1]
Celebesinmangrovekanoja myös metsästetään ansojen ja koirien avulla. Maassa liikkumisen ja huonon lentokyvyn takia sitä voivat uhata lisäksi vierasperäiset pedot, kuten kissat ja koirat, joiden kaltaisia petoja ei saarella luonnostaan ole.[5][3]
Celebesinmangrovekanaa tavataan ainakin viidellä suojelualueella. Se elää Gunung Klabatin ja Pengunungan Palun suojelualueilla sekä Bogani Nani Wartabonen-, Lore Lindun- ja Rawa Aopa Watumohain kansallispuistossa. Näiden rauhoitusalueiden toivotaan suojelevan ainakin jonkin verran lajin elinympäristöä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Gymnocrex rosenbergii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Bald-faced Rail (Gymnocrex rosenbergii) The Internet Bird Collection. Viitattu 5.9.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Blue-faced Rail (Gymnocrex rosenbergii) - BirdLife species factsheet 2010. BirdLife International. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 5.9. 2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g ARKive: Blue-faced rail videos, photos and facts - Gymnocrex rosenbergii 2010. Wildscreen. Arkistoitu 13.9.2011. Viitattu 5.9. 2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Gymnocrex rosenbergii (PDF) BirdBase. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.8. 2011. (englanniksi)