CLT
CLT (engl. cross-laminated timber) eli ristiinliimattu massiivipuu[1] tai monikerroslevy[2] on pääasiassa talonrakentamisessa käytettävä liimapuurakenne, joka koostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista puusaumalevyistä. Laminointi erottaa sen massiivipuusta, joka ei sisällä liimaa. Toisiinsa nähden ristikkäiset puukerrokset tasaavat laminoidun rakenteen kosteusliikettä samalla tavalla kuin vanerissa. Tähän viittaa myös rakenteen saksankielinen nimi Brettsperrholz eli lautavaneri.
Ominaisuudet ja laadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ristiinliimatun massivipuun ominaisuuksiin, kuten värähtelykäyttäytymiseen ja kimmomekaanisiin ominaisuuksiin, voidaan vaikuttaa paljon puumateriaalin, puulaadun ja yksittäisten kerrosten paksuudella ja määrällä. Pinnan visuaalisiin ominaisuuksiin vaikutetaan pintakerroksen puuaineen valinnalla. Pääsääntöisesti rakenne on suunniteltu verhoiltavaksi esimerkiksi rakennuslevyin, mutta pintakerros voidaan valmistaa yksipuolisesti tai molemmin puolin korkeamman laatuluokan puuraaka-aineesta ja jättää lopulliseksi näkyväksi pinnaksi. Yleisimmin rakenne koostuu vähimmillään kolmesta ja enimmillään seitsemään kerroksesta, suurimman rakennepaksuuden ollessa noin 50 cm. Ristiinliimatun massiivipuun vetolujuus on noin 1,0 kN/cm², taivutusvetolujuus hieman suurempi eli noin 1,1 kN/cm², tiheys 500 kg/m³ ja palamisen hiiltymisnopeus noin 0,7 mm/min.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raaka-aineena käytetään yleisimmin sahattua puutavaraa ja pääasiassa käytetään havupuumateriaaleja kuten kuusta. Laminointi tapahtuu yleisimmin liimaten formaldehydivapaalla polyuretaaniliimalla, joskin joissain tapauksissa käytetään mekaanista kiinnisitomista kuten nauloja tai puutappeja. Tyypillisin rakenne on kerroksien toisiinsa nähden 90° kulmassa tapahtuva laminointi, mutta myös 45° kulma on mahdollinen.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puun merkitys rakentamisessa on laajasti ottaen kasvujohtoinen. 1990-luvulta lähtien liimattuihin massiivipuurakenteisiin perustuvan rakentamisen tekninen kehitys on luonut tuotteita energiatehokkaaseen rakentamiseen, jossa uusiutuvalla ja kierrätettävällä puulla raaka-aineena on merkittävä rooli. Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii rakennuksen osana hiilinieluna, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä.
Ristiinliimattua massiivipuuta voidaan käyttää rakennuksen kantavissa seinissä, väli- ja alapohjissa sekä katossa. Tällöin rakennuksen sisätilavuus on kauttaaltaan massiivisen puuaineen rajaama, eikä esimerkiksi erillistä höyrynsulkua tarvita. Myös tilanjakoseinät eli ei-kantavat sisäseinät, kerrosportaat ja parvekkeet voidaan valmistaa samasta materiaalista. Tehtaassa tapahtuva mittatarkka työstö ja tarkoituksenmukaiset kiinnityshelat ja saumatiivistimet mahdollistavat ilmatiiviin rakenteen myös suorasta kulmasta poikkeavissa liitoksissa. Pääsääntöisesti ristiinliimatut massivipuurakenteet sijoitetaan lämmöneristeen sisäpuolelle. Puuaineen kohtalaisen matala lämmönjohtavuus (0,14 W/mK) mahdollistaa tarvittavat ulkopuolisen eristekerroksen läpi johdetut kantavat rakenteet ilman merkittäviä kylmäsiltoja.
Rakennesuunnittelussa saadaan etua suurikokoisten laminoitujen kerrospuuelementtien rakennusta jäykentävästä vaikutuksesta sekä pystypuurunkorakenteisiin verrattuna paremmasta palonkestosta – ilman suojalevytyksiä aina jopa F90 saakka. Massiivipuiseen elementtiin on helppo kiinnittää muita rakenteita, kuten ulkopuolisia eristerappauksia tai julkisivukoolauksia. Puu on hygroskooppinen materiaali ja siitä valmistetut massiiviset rakenteet osallistuvat rakennuksen sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämmön tasaamiseen.
Markkinakehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ristiinliimatun massivipuun käyttö on jatkuvassa kasvussa johtuen kasvavasta kiinnostuksesta liittyen edulliseen hiilijalanjälkeen, maanjäristyskestävyyteen, korkeaan teolliseen esivalmistusasteeseen ja sisäilman laatukysymyksiin. Suurimmat tuotanto- ja viejämaat ovat Saksa ja Itävalta.
Suomalaisia valmistajia ja käyttäjiä ovat muunmuassa Crosslam, Hoisko, Stora Enso sekä Kankaanpää Yhtiöt.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ CLT Ristiinliimattu massiivipuu (cross laminated timber) | Puuinfo www.puuinfo.fi. Arkistoitu 9.3.2017. Viitattu 8.3.2017.
- ↑ Monikerroslevy (CLT) | Puuinfo www.puuinfo.fi. Viitattu 8.3.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- proHolz Austria: Massiv über Kreuz, in: Zuschnitt, Nr. 31, Wien, September 2008, ISBN 978-3-902320-60-5 (Details)
- Steffen Tobisch: Mehrlagige Massivholzplatten – Innovative Werkstoffe mit hohem Leistungspotential. 2007, VDM Verlag Dr. Müller, ISBN 978-3-8364-2659-6
