Boynen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boynen taistelu, Jan van Huchtenburgin maalaus.

Boynen taistelu oli 11. heinäkuuta (J: 1. heinäkuuta) 1690 Irlannin Boynejoen luona käyty taistelu syrjäytetyn Englannin kuninkaan Jaakko II:n sekä hänen kilpailijansa Vilhelm Oranialaisen armeijoiden välillä. Se oli osa niin sanottua vilhelmiläistä sotaa, jota käytiin Irlannin alueella sen jälkeen, kun Englannin mainio vallankumous oli johtanut katolisen Jaakko II:n syrjäyttämiseen. Taistelu päättyi Vilhelm Oranialaisen voittoon. Vaikka taistelu ei vielä päättänytkään sotaa, se on saanut valtavan symboliarvon Irlannin protestanttien keskuudessa. Varsinkin Oranialaisveljeskunta on pitänyt sen muistoa yllä.

Ennen Boynen taistelua Jaakko II:n armeija oli piirittänyt usean kuukauden ajan Londonderryn kaupunkia, joka oli häntä vastustaneiden Irlannin protestanttien tärkeä keskus.[1] Jaakko II antoi lopulta periksi ja vetäytyi, minkä myötä Vilhelm Oranialainen sai Ulsterista itselleen sillanpääaseman Irlannissa. Jaakko kokosi Boynen eteläpuoliselle Oldbridgen alueelle noin 21 000 miestä käsittäneen armeijan, johon kuului 7 000 miehen suuruinen ranskalainen jalkaväki, irlantilaista ratsuväkeä sekä kouluttamatonta irlantilaista jalkaväkeä ja rakuunoita. Vilhelm Oranialaisen johtama armeija käsitti kaikkiaan 35 00 miestä, ja siihen kuului hollantilainen sininen kaarti, kaksi rykmenttiä ranskalaisia hugenotteja sekä palkkasoturijoukkoja Euroopan eri protestanttisista maista.[2] Joukkojen miesvahvuuden perusteella laskettuna kyseessä oli suurin Irlannin maaperällä koskaan käyty taistelu.[3]

Vilhelm Oranialaisen suunnitelmana oli saartaa Jaakon armeija pihtiliikkeellä.[3] Taistelun aikana Vilhelm Oranialaisen ratsuväki ylitti Boynejoen taistelukentän molemmin puolin, Oldbridgessä ja Rosnareessa. Saarroksiin jäämistä pelännyt kuningas Jaakko pakeni paikalta ja hänen armeijansa kärsi tappion.[2] Vilhelm Oranialainen ei saanut saarrettua Jaakon armeijaa,[3] mutta taistelu kääntyi silti hänelle suureksi voitoksi, sillä Jaakko pakeni pian kokonaan Irlannista[2]. Taistelussa kaatui arviolta noin 1 500 miestä.[3]

Boynen taistelusta tuli Irlannin protestanteille legendaarinen symbolinen voitto, jota muistetaan edelleen.[1] Protestantit viettävät perinteisesti Boynen taistelun muistopäivää 12. heinäkuuta, joka on todellisuudessa vuonna 1691 käydyn ratkaisevan Aughrimin taistelun päivä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mike Cronin: A History of Ireland, s. 78. Palgrave 2001.
  2. a b c d Battle of the Boyne (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.5.2014.
  3. a b c d The Battle & Beyond (englanniksi) battle of the Boyne -museokeskuksen sivu. Viitattu 28.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]