Bockscar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa Bockscarin "keulataidetta", huomaa erikoiset hyökkäysmerkinnät.
Bockscarin pyrstömerkintä.
Kuvassa lentomiehistö C-15.

Bockscar oli erikoismuunneltu Boeing B-29 Superfortress, raskas strateginen pommituskone. Siitä oli riisuttu puolustusaseet, pyrstöön asennettuja kahta 12,7 mm konekivääriä lukuun ottamatta. Myös panssarointi oli poistettu, näillä toimenpiteillä tähdättiin saamaan suurempi lentokorkeus. Pommitukset koneella suoritettiin yli 9 000 m:n korkeudesta. Koneella hyökättiin Japania vastaan viisi kertaa, joista yksi oli Fat Man -pommin pudotus Nagasakiin.

Koneen tavanmukainen miehistö: Lentomiehistö C-13 (lensi Great Artistella Nagasakin pommituksessa)

Kapt. Frederick C. Bock, koneen päällikkö

Luutn. Hugh C. Ferguson, apuohjaaja

Luutn. Leonard A. Godfrey, suunnistaja

Luutn. Charles Levy, pommittaja

Vääp. Roderick F. Arnold, lentomekaanikko

Kers. Ralph D. Belanger, apumekaanikko

Kers. Ralph D. Curry, radisti

Kers. William C. Barney, tutkaoperaattori

Kers. Robert J. Stock, taka-ampuja

Nagasakiin tehdyn atomipommituslennon miehistö: Lentomiehistö C-15 (Great Artisten vakituinen miehitys)

Maj. Charles ”Chuck” W. Sweeney, koneen (sekä hyökkäyksen) komentaja

Kapt. Charles Donald ”Don” Albury, apuohjaaja (vakiomiehistön päällikkö)

Vänr. Fred J. Olivi, toinen apuohjaaja (vakiomiehistön kakkospilotti)

Kapt. James van Pelt, suunnistaja

Kapt. Kermit K. Beahan, pommittaja

Vääp. John D. Kuharek, lentomekaanikko

Värv. kers. Ray Gallagher, ampuja - apumekaanikko

Kers. Edward Buckley, tutkaoperaattori

Kers. Abe Spitzer, radisti

Kers. Albert ”Pappy” Dehart, taka-ampuja

Lisäksi läsnä atomiaseen käyttöön liittyvänä henkilöstönä, Nagasakin atomipommihyökkäyksessä:

Koment. Frederick ”Dick” L. Ashworth (laivasto), aseistaja

Luutn. Philip Barnes (laivasto), apuaseistaja

Luutn. Jacob ”Jake” Beser, tutkahäirintä - ELSO-upseeri

Koska toiselle operaatio Centerboardin hyökkäyslennolle lähteneellä päälliköllä, majuri Charles Sweeneyllä oli oma koneensa ”Great Artiste” alistettuna tutkimuskoneeksi, joutui hän ottamaan varakoneen. Se oli nimetty kapteeni Frederick C. Bockille. Nimen keulamaalaus sekä nimi viittaa myös tavarajunan rahtivaunuun (engl. boxcar). Usea eversti Paul Tibbetsin alaisuudessa ollut pommituskone oli saanut värikkään keulamaalauksen.

Nagasakiin suuntautuneella pommituslennollaan, ilmeni koneen polttoainejärjestelmässä toimintavika. Lento päätettiin kuitenkin toteuttaa, muun muassa epäedullisista sääolosuhteista huolimatta. Pommin aseupseerina toimi komentajakapteeni Frederick L. Ashworth. Pommin pudotti kapteeni Kermit K. Beahan. Sinänsä varsin erikoisesti, oli koneessa kaikkiaan kolme pilottia: nimittäin Sweeneyn itsensä ohella sekä kapteeni Charles D. Albury että luutnantti Fred J. Olivi. Suunnistajana toimi kapteeni James Van Pelt. Van Pelt sekä Beahan rekrytoitiin (operaatio Silverplateen, suom. Hopealautanen). Enola Gayn pommittajan, majuri Thomas W. Ferebeen suosituksesta, jotka tämä tunsi. Lennolla Nagasakiin oli ainoana kumpaankiin atomihyökkäykseen osallistunut sotilashenkilö, luutnantti Jacob ”Jake” Beser. Beser oli saanut tieteellistä koulutusta fysiikan alalta Johns Hopkinsin yliopistossa.

Komentaja Ashworthilla oli assistentti mukana pommituslennolla, samoin kuten Hiroshimaan tehdyssä hyökkäyksessä kapteeni William ”Deak” S. Parsonsilla. Lähdeteos mainitsi Parsonsin olleen kommodorin arvoisena.

Koneen ns. Victory-tunnus oli ”77”, kun Enola Gayn vastaava oli ”82”. Tunnusnumero oli yhdessä triangelin sisässä olleen ”N”-kirjaimen kera. Enola Gayssa se oli ympyrä ja ”R”.

Nykyään kone on säilytettynä näyttelyesineenä USAF:n museossa Ohion Daytonassa.

Lähteet [muokkaa]

  • Max Morgan Witts & Gordon Thomas: Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä, WSOY, 1981

Katso myös [muokkaa]