Birgitta Stenberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Birgitta Stenberg
Birgitta Stenberg Göteborgin kirjamessuilla 2010
Birgitta Stenberg Göteborgin kirjamessuilla 2010
Syntynyt 26. huhtikuuta 1932
Tukholma
Kuollut 23. elokuuta 2014 (82 vuotta)
Gullspång
Kansallisuus Ruotsi
Ensiteokset Mikael och Poeten (1956)
Pääteokset Kenties (1961)
Appelsinmannen (1983)
Perttu-lastenkirjat (1989–2009)
Puoliso Håkan Lagergren 1974–1991
Kerstin Bjärkstedt 2013–2014
Tunnustukset Aniara-palkinto 1999
Piratenpriset 1999
Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinto 2005
Sivusto www.birgittastenberg.se
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Birgitta Alma Sofia Stenberg (26. huhtikuuta 1932 Tukholma23. elokuuta 2014 Gullspång) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi runoja ja esseitä sekä lastenkirjoja, joista tunnetuin on 15-osainen Perttu-sarja. Stenberg sai Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stenberg syntyi Tukholmassa mutta kasvoi Visbyn kaupungissa Gotlannin saarella. Hän matkusteli jo nuoresta lähtien eri puolilla Etelä- ja Keski-Eurooppaa ja asui 1940–1950-luvun vaihteessa myös Pariisissa.[1] Ruotsiin palattuaan Stenberg julkaisi esikoisromaaninsa Mikael och Poeten vuonna 1956. Hän kirjoitti urallaan myös viisi omaelämäkerrallista romaania, joista tunnetuin on 1983 ilmestynyt Appelsinmannen. Se käsittelee Stenbergin esikoisromaanin tavoin muun muassa 1950-luvun alkuvuosien Kejneskandaalia, jossa tukholmalainen pappi syytti tunnettuja poliitikkoja sekaantumisesta homoprostituoituja välittävään liigaan. Uutta yleisöä Stenberg sai 1990-luvulla, kun hän loi Billy-lastenkirjasarjan (suom. Perttu), jota julkaistiin kaikkiaan 15 kirjan verran. Kuvituksen teoksiin laati virolaissyntyinen taiteilija Mati Lepp.[2]

1950-luvulla Stenberg työskenteli CIA:n rahoittaman antikommunistisen Congress for Cultural Freedom -kulttuurijärjestön Ruotsin-osaston julkaiseman Kulturkontakt-lehden päätoimittajana.[3] Hän oli toimittajana ja kolumnistina myös anarkosyndikalistisen SAC-ammattiliiton Arbetaren-lehdessä.[4] Lisäksi Stenberg kirjoitti vuosikymmenten aikana lukuisia teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stenberg on omaelämäkerroissaan kertonut avoimesti muun muassa 1960-luvun amfetamiininkäytöstään. Hänet tunnettiin myöhemmin avoimen huumepolitiikan ja joidenkin huumausaineiden laillistamisen kannattajana.[5] Stenberg oli biseksuaali. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli vuodesta 1974 lähtien Håkan Lagergren, joka kuoli 1991.[1] 2000-luvun alussa Stenberg kertoi elävänsä suhteessa naimisissa olevan parin kanssa.[6] Vuonna 2013 hän solmi avioliiton itseään 21 vuotta nuoremman Kerstin Bjärkstedtin kanssa.[2][7]

Stenbergin elämästä kertova dokumenttielokuva Alla vilda tuli ensi-iltaan 2012.[5] Hän kuoli kotonaan maksasyöpään 82-vuotiaana elokuussa 2014.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omaelämakerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kärlek i Europa (1981)
  • Apelsinmannen (1983)
  • Spanska Trappan (1987)
  • Alla Vilda (2004)
  • Eldar och is (2010)

Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikael och Poeten (1956)
  • Vit av natten (1958)
  • Kenties (1961, suomennos Eino Kauppala 1964)
  • Våldgästen (1963)
  • De frånvända (1964)
  • Raportti pilvestä (1969, suomennos Eino Kauppala 1970)
  • Raskenstam (1983)
  • Tusenbröderna (1990)
  • Detta med Doris (1991)
  • Arabesk (1994)
  • Allt möjligt om bin (2005)
  • Fritt förfall (2006)

Novelli- ja runokokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Skurkar (1973)
  • Glatta livet (1984)
  • Det skuddade stoftet (1985)
  • Mannen i havet (1991)
  • Pagodernas drottning (1996)
  • Erotiska noveller (1998)
  • Syster Linda (2013)

Perttu-lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kanien arvoitus (1988)
  • Pertun vihellyspilli (1989)
  • Perttu lähtee maalle (1990)
  • Perttu ja merihirviö (1994)
  • Pertun syntymäpäivä (1998)
  • Perttu ja mummi (2000)
  • Perttu ja possut (2001)
  • Pertun ja Lotan karkumatka (2002)
  • Perttu saa vieraita (2003)
  • Perttua harmittaa (2006)
  • Perttu ja salaperäinen kissa (2007)
  • Perttu ja pallo (2009)
  • Perttu sairaalassa (2011)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Birgitta Stenberg Nordsteds. Viitattu 24.8.2014.
  2. a b c Birgitta Stenberg är död 23.8.2014. Dagens Nyheter. Viitattu 24.8.2014.
  3. Jag jobbade ju också för CIA 14.5.2012. Expressen. Viitattu 24.8.2014.
  4. BIRGITTA STENBERG DÖD 23.8.2014. Arbetaren. Viitattu 24.8.2014.
  5. a b Hon banade väg för sina medsystrar 23.8.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 24.8.2014.
  6. "Jag har sex med ett gift par" 19.10.2004. Expressen. Viitattu 25.8.2014.
  7. Birgitta Stenberg har gift sig 1.8.2013. Upsala Nya Tidning. Viitattu 24.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]