Bertil von Alfthan
Bertil Otto von Alfthan (2. marraskuuta 1884 Helsinki – 11. toukokuuta 1963) oli suomalainen vapaaherra, tohtori-insinööri ja rationalisointiasiantuntija joka toimi yritysjohtajana ja toimittajana.[1][2]
Von Alfthanin vanhemmat olivat tehtailija, vapaaherra Anton Reinhold Alfthan ja Bertha Frenckell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui Dresdenistä insinööriksi 1910 ja tohtori-insinööriksi 1912. [1]
Von Alfthan oli Juantehdas Oy:n isännöitsijänä 1914–1916, pyörätehtaan johtajana Pietarissa 1916–1918 ja Agroksen ulkomaan osaston johtajana 1919–1920. Hän oli Hufvudstadsbladetin toimituksen jäsenenä 1922–1925, Puolan lähetystössä sanomalehtiselostajana ja PAT-tietotoimiston asiamiehenä 1922–1925 sekä Chicago Tribunen kirjeenvaihtajana vuodesta 1923 alkaen. Von Alfthan muodosti komitean, jonka aloitteesta Yleisradio perustettiin 1926. Hän toimi sitten isänsä Leningradiin perustaman paperinjalostustehdas Ägan toimitusjohtajana 1926–1929, tuotanto- ja teknillisenä johtajana elokuva-alalla 1930–1933 sekä sanomalehtien uutiskeskuksen ja aikakauslehti Viikon toimituksen jäsenenä vuodesta 1932. Von Alfthan kirjoitti taloudellisista ja rationalisoimiskysymyksistä kotimaisiin ja ulkomaisiin julkaisuihin.[1][3]
Von Althan kuului professori J. J. Sederholmin ja Jalmari Kekkosen ohella niihin henkilöihin jotka olivat tuomassa taylorismia Suomeen sotien välisenä aikana. Hänen tulkintansa mukaan yhdysvaltalaisen rationalisoinnin keskeisiä piirteitä olivat suhteellisen korkeat palkat, henkisen työn suurempi osuus verrattuna manuaaliseen työhön, hyvin onnistuneen työn palkitseminen, tieteellisten kokeiden käyttö tuotannon tehostamiseen ja suuren mittakaavan tuotantoon pyrkiminen. Hän korosti teknillisen ja kaupallisen koulutuksen merkitystä tuotannon tehostamisessa ja siinä että sen tarjosi työväenluokalle väylän sosiaaliseen nousuun. 1930-luvulla von Alfthan otti kuitenkin Saksan esikuvaksi Yhdysvaltain asemesta ja hän liittyi toisen maailmansodan aikana mukaan eri kansallissosialististen ryhmien toimintaan.[4]
Bertil von Alfthan oli naimisissa vuodesta 1917 Lina Elisabeth Rudsingin kanssa. Heidän tyttärensä oli näyttelijä Dolly von Alfthan. [1][5]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Die Bestimmung des wirtschaftlich günstigsten Durchmesser bei Wasser-Druckrohr-Leitungen, väitöskirja. A. Dressel, Dresden 1912
- Arbetets aktivism : en framställning av Finlands folkorganisations mål och strävanden. Finlands folkorganisation, Helsingfors 1934
- Johdatus työntutkimukseen : omistetaan Suomen työntutkimuksen uranuurtajalle, vuorineuvos Carl-Gustaf Herlitzille. Otava 1943
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Aikalaiskirja 1934
- ↑ Kuva Bertial von Alfthanin hautakivestä Hietaniemen vanhalla hautausmaalla Helsingissä (Suomen Sukututkimusseuran Hautamuistomerkkien dokumentointihanke) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ : Industri Alfthan (Pörssitieto G. Kock)
- ↑ Simo Järvelä : Carl Gustaf Herlitz bedaux-menetelmän ja Henry Fordin johtamisajattelun maahantuojana
- ↑ Rafael Olinin Geneanet-sivusto : Dolores Gabriella Lina von Alfthan