Bengt Persson
| Bengt Persson (myöh.Widmark) | |
|---|---|
 Bengt "BP" Persson 1960-luvun alussa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Bengt Asbjörn Persson (myöh.) Widmark |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1936 Lövånger, Västerbotten |
| Kuollut | 14. lokakuuta 2013 (73 vuotta) Visby, Gotland |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | BP |
| Pituus | 171 cm |
| Laji |
estejuoksu kestävyysjuoksu |
| Seura |
FIF Burälven (1958-1960) IFK Umeå (1961-) |
| Kilpauran kesto | 1958-1972 |
| Valmentaja |
Göran Rönnqvist Rune Edebro |
| Saavutukset | |
| Paras sijoitus maailmanrankingissa |
[1]Maailmantilastossa 3 000 metrin estejuoksussa : 1962: 12. (8.39,8) 1965: 6. (8.34,2) 1968: 10. (8.33,8) |
| Ennätykset |
3 000 m 7.57,8 (1968) 2 mailia 8.41,4 (1968) 5 000 m 13.48,6 (1968) 10 000 m 29.36,2 (1966) 3000 estej. 8.33,8 (1968) |
Bengt Asbjörn "BP" Persson (myöh.) Widmark (31. lokakuuta 1939 Lövånger, Västerbotten - 14. lokakuuta 2013 Visby, Gotlanti) on entinen ruotsalainen este- ja kestävyysjuoksija, jonka huippuvuodet olivat 1960-luvulla.[2]
Bengt Persson nousi kansalliseen tietoisuuteen vuonna 1960 voittaessaan maansa B-mestaruuskisoissa 5 000 metriä. Sen jälkeen menestystä tuli ennen kaikkea maastojuoksussa. Hän esiintyi kansainvälisesti ensimmäisen kerran 3 000 metrin esteissä Helsingissä Pohjolan-Balkan -ottelussa, jolloin hän teki maansa ennätystä sivuavan ajan 8.39,8. Tällä tuloksella hän oli vuoden 1962 maailmantilaston 12.[1] Samana vuonna hän voitti ensimmäisen maansa mestaruuden 3 000 m esteissä. Vuonna 1963 Persson otti PM-kisoissa Göteborgissa voiton suomalaisesta Esko Sirénistä.[3] Samana kesänä hän saavutti myös matkan ensimmäisen Ruotsin mestaruuden. Syksyllä 1963 Persson osallistui vielä Tokion olympialaisten esikisoihin, joissa hän tuli toiseksi Belgian Gaston Roelantsin voittaessa. Olympiavuosi 1964 alkoi Perssonilla Ruotsin maastojuoksumestaruuskisoilla voittaen Sven-Olof "Esso" Larssonin 12 km:llä. Kauden aikana Persson sai kovan vastuksen maanmiehestään Lars-Erik Gustavssonista, joka nousi Perssonin lisäksi olympiajoukkueeseen 3 000 metrin esteissä. Jalkavamma esti Perssonia kuitenkin kisaamasta Tokion olympialaisissa. Maanmies Gustafsson sijoittui loppukilpailussa 8:ksi uudella Ruotsin ennätyksellä 8.34,2.[2]
Persson jatkoi huippu-urheilijan uraansa vuodesta 1965 aina vuoteen 1970. Menestys maastojuoksussa oli erinomainen ja menestys MM-tasolla olisi ollut hyvin todennäköistä, mutta maastojuoksun MM-kisoja ei vielä 1960-luvulla järjestetty. Kesän aikana hän saavutti toisen Pohjoismaisen mestaruuden.[3] Vuosina 1965-1968 Persson kilpaili huipputasolla 21 kisaa, joista hän otti 15 voittoa. Vastustajat olivat yleensä sen ajan maailmantasoa. Vuoden 1965 maaottelussa Länsi-Saksaa vastaan hän sivusi Gustafssonin Tokiossa juoksemaa Ruotsin ennätystä. Tällä ajalla hän oli vuoden 1965 maailmantilastossa 6.[1] Vuosina 1966 ja 1968 hän otti esteissä ja 10 000 metrillä voitot Suomi-Ruotsin maaotteluissa. Vuoden 1966 EM-kisat menivät Perssonille hieman alakanttiin, sillä loppukilpailusijoitus oli 9. ajalla 8.38,0.[4] Kaudesta 1968 tulikin Perssonille tuloksellisesti paras kausi. Hän teki neljä henkilökohtaista ennätystä eli kahdella maililla 8.41,2, 3 000 metrillä 7.57,8, 5 000 metrillä 13.48,6 ja 3 000 metrin esteissä 8.33,8. Estejuoksuennätyksensä hän teki syyskuussa 1968 Ruotsi-Ranska -maaottelussa, ja se oikeutti hänet maailmantilastossa sijalle 10.[1] Vuosi 1968 päättyi lokakuisiin Meksikon olympialaisiin, joissa kisakaupungin korkeus aiheutti ongelmia merenpinnan tasolta tulleille. Persson oli 10. ajalla 9.20,6 eli lähes 40 sekuntia tasonsa mukaisesta ajasta jääneenä kärkisijojen mennessä afrikkalaisille.[5] Seuraavan vuoden EM-kisoissa Ateenassa Persson sijoittui loppukilpailussa 11:ksi[6]. [2]
Kaudet 1970 ja 1971 Persson vielä kilpaili ilman aiempien vuosien panostusta. Vuoden 1971 Ruotsin mestaruuskisoissa hän sijoittui 3 000 metrin estejuoksussa 3:ksi uuden nousevan tähden Anders Gärderudin ottaessa mestaruuden.[2]
Bengt "BP" Persson nimettiin vuonna 1964 samaan aikaan seurakaverinsa Karl-Uno Olofssonin kanssa Ruotsin yleisurheilun Hall of Fameen eli Stora Grabbariksi numerolla 231. Sukunimensä Widmarkiksi muuttanut Bengt Widmark ent. Persson oli naimisissa, ja hänellä oli yksi poika. Hän asui perheineen Visbyssä Gotlannissa.[2]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kaksi Pohjoismaiden 3 000 metrin esteiden mestaruutta 1963 ja 1965
- seitsemän kertaa Ruotsin 3 000 metrin esteiden mestari 1963-1969,
- Ruotsin 10 000 metrin mestari 1965
- kolme kertaa Ruotsin12 km:n maastojuoksumestari 1964-1966,
- kolme kertaa 4x1 500 metrin mestaruuden voittaneessa IFK Umeån joukkueessa
- 31 yleisurheilumaaottelua, joissa 23 voittoa
- olympiaedustus 1968 Meksiko Cityssä - loppukilpailussa 10.
- 2 kertaa EM-kisaedustus - loppukilpailussa 9. (1966) ja 11. (1969)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Track and Field Statistics - Bengt Persson brinkster.net. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Walter Widmark: Världsstjärna – mot alla odds brinkster.net. Viitattu 13.10.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b NORDIC CHAMPIONSHIPS Athletics Weekly. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Men 3000m Steeplechase Athletics VIII European Championships 1966 Budapest (HUN) - Saturday 03.09 20.8.2020. todor66.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Bengt Persson 20.8.2020. SR/Olympic Sport. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Men 3000m Steeplechase Athletics IX European Championships 1969 Athens (GRE) - Saturday 20.09 18.8.2020. todor66.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)