Beneq
| Beneq Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Turning Innovations into Success |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2005 |
| Toimitusjohtaja | Jukka Nieminen[1] |
| Kotipaikka | Espoo |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Tuotteet | ohutkalvopinnoitelaitteistot, elektroluminesenssinäytöt, pinnoituspalvelu |
| Liikevaihto | 22,2 M€ (2016) |
| Henkilöstö | 124 (2016) |
| Omistaja | SRI Intellectual Technology Co. Ltd (Kiina) |
| Kotisivu | http://www.beneq.com |
Beneq Oy on suomalainen vuonna 2005 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa nanoteknologiaan perustuvia pinnoituslaitteita muun muassa aurinkokennojen ja taipuisan elektroniikan, kuten OLED-valaisimien valmistukseen.[2][3]
Cleantech-alaan lukeutuvan Beneqin liikevaihto lähes kaksinkertaistui jokaisena toimintavuonna 2005–2011.[2]
Vuonna 2016 Beneqin liikevaihto oli yhtiön verkkosivujen mukaan 22,2 miljoonaa euroa, josta 98 % tuli Suomen ulkopuolelta. Aasia oli suurin markkina-alue 38 %:n osuudella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beneqin juuret ovat kaapelikonevalmistaja Nextromissa, joka oli Nokian Sveitsissä toiminut yksikkö, aiemmalta nimeltään Nokia-Maillefer, jossa Beneqin perustajat olivat töissä. Nextrom päivitti strategiaansa vuonna 2005 ja päätti keskittyä ydintoimintoihinsa. Hieman aikaisemmin perustettu kehitysyksikkö, jolle oli annettu tehtäväksi tuotteistaa uusien teollisten laitteiden kehitys, testaus, pilotointi ja kaupallistaminen, sopi Nextromin uusiin suunnitelmiin huonosti, ja Beneqin perustajille tarjottiin mahdollisuutta irrottaa teollistamispalvelut omaksi yrityksekseen. Beneqin viralliseksi perustamispäiväksi kirjattiin 1.5.2005.
Beneqin ensimmäiset suunnittelijat olivat vanhoja ASM Microchemistryn insinöörejä, jotka olivat siirtyneet Nextromille muutamaa vuotta aiemmin, kun ASM siirsi laitevalmistuksensa Suomesta USA:han. Nextromilla heidän tehtävänään oli ollut kehittää ALD:n sukulaista, MCVD-menetelmää (Modified Chemical Vapor Deposition) optisten kuitujen varmistukseen.
Beneqin ensimmäisten suunnittelijoiden ALD-taustasta ja MCVD-teknologian ja ALD:n yhtäläisyyksistä johtuen ensimmäinen Beneqin myymä laite oli ALD-pinnoituskone. Asiakas oli mikro- ja nanoteknologiakeskus Micronova, joka on nykyään VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimuslaitos.
Beneq voitti 2008 Helsingin Sanomien kasvuyrityskilpailun.[4] Vuonna 2011 Beneq palkittiin Global Cleantech Cluster Associationin (GCCA) järjestämässä Later Stage Award -kilpailussa.[5][6] Vuonna 2012 Beneq oli yksi kolmesta Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinnon saaneesta yrityksestä.[2]
Omistusjärjestelyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beneqin suurimmaksi omistajaksi tuli keväällä 2012 venäläinen Rusnano, mutta osakkeiden enemmistö säilyi yksityishenkilöiden lisäksi Tesillä ja tanskalaisella Via Venture Partnersilla.[7]
Joulukuussa 2012 Beneq kertoi ostavansa Espoossa sijaitsevan elektroluminesenssiliiketoiminnan yhdysvaltalaiselta Planar Systemsiltä.[8][9] Samalla Beneq sai haltuunsa Lohja Oy:n alun perin rakentaman näyttötehtaan Espoon Olarinluomassa. Lohja Oy rakensi uuden elektroniikkatehtaan Espooseen vuonna 1984, koska yhtiö suunnitteli aloittavansa täysin uudentyyppisten litteiden näyttöjen valmistuksen. Uudenlaiset ohuet näytöt teki mahdolliseksi 1970-luvulla Suomessa keksitty atomikerroskasvatus (ALD, Atomic Layer Deposition), jolla pystyttiin hallitusti käsittelemään erittäin pieniä materiaalimääriä. Beneq valmisti samassa tehtaassa edelleen elektroluminenssinäyttöjen uudempia sukupolvia. Niitä myytiin Beneqin Lumineq-tuotemerkillä vuoden 2023 loppuun, jolloin niiden valmistus lopetettiin.[10] Näyttöliiketoiminta toimi vuodesta 2012 vuoteen 2016 tytäryhtiönä Beneq Products Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöön vuoden 2016 lopussa.
Vuonna 2018 kiinalainen SRI Intellectual Technology Co. Ltd hankki Beneqin koko osakekannan ja on jatkanut investointeja yrityksen kehitykseen.[11][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://finder.fi/Tuotekehityst%C3%A4,%20tutkimusta%20ja%20suunnittelupalveluja/Beneq%20Oy/VANTAA/taloustiedot/926772
- ↑ a b c Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot Beneq:lle, Normetille ja Suomen peliklusterille 10.2.2012. Suomalaisen Työn Liitto. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ Jukka Nortio: Suomalainen nanoteknologiayritys Beneq pidentää Oled-lamppujen ikää 22.3.2012. 3T-lehti. Viitattu 19.10.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Olavi Koistinen: Nanoyhtiö Beneq on paras kasvuyritys – Pinnoitetaikuri voitti HS:n kasvuyritys-kilpailun 9.1.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suomalaiset Moventas ja Beneq voittivat kansainvälisen cleantech-kilpailun pääpalkinnot 15.11.2011. OSKE Osaamiskeskus. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ Jarmo Seppälä: Moventas ja Beneq voitokkaita kansainvälisessä cleantech-kilpailussa 2011. Tekniikka & Talous. Viitattu 19.10.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jukka Lukkari: 25 miljoonaa – Beneq sai sijoituksen Venäjältä 12.4.2012. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 6.8.2012. Viitattu 19.10.2012.
- ↑ Viikon yrityskaupat. Talouselämä, 45/2012, s. 23. Talentum Oyj.
- ↑ Jukka Lukkari: Beneq ostaa Planarin elektroluminenssi-bisneksen 3.12.2012. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 7.12.2012. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Sofia Virtanen: Maailmaa mullistaneen suomalaisen keksinnön valmistus lopetettiin kaikessa hiljaisuudessa 40 vuoden jälkeen 13.2.2024. Tekniikka & Talous. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ Beneq was acquired by SRI Intellectual Nordic 9. 28.9.2018. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Marjo Ollikainen: Beneq kasvaa eteenpäin kaatumisen kulttuurilla: ”Teknologiabisneksessä globaaliuden pitää olla lähtökohta” Teknologiateollisuus Yritystarina. 2.11.2020. Viitattu 7.1.2024.