Belgianpaimenkoira tervueren

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Belgianpaimenkoira tervueren

Belgian Tervuren bitch 600.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Belgian lippu Belgia
Määrä 5 041 (2007)
Rodun syntyaika noin 1800
Alkuperäinen käyttö paimenkoira
Nykyinen käyttö monipuolinen palveluskoira
Elinikä 10-15 vuotta
FCI-luokitus ryhmä 1
Ulkonäkö
Paino 28—32 kg
Säkäkorkeus uros 60—66 cm, narttu 56—62cm
Väritys punahiilikko mustalla maskilla ja hopeahiilikko mustalla maskilla

Belgianpaimenkoira tervueren (Berger belge tervueren), joka tunnetaan hollanniksi myös nimellä tervureninpaimenkoira (Tervurense herder), on belgialainen koirarotu. Joissain maissa siitä käytetään lisäksi lyhennettä tervuren tervuerenin sijaan. Se on Suomessa suosituin belgianpaimenkoiran neljästä muunnoksesta[1] ja täällä pentuja syntyy noin 300 vuosittain. Tervueren eroaa muista muunnoksista pitkällä punaruskealla tai hopeanharmaalla turkillaan.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgianpaimenkoira on keskikokoinen koira (säkäkorkeus uroksella 62, nartulla 58 cm), joka on suunnilleen yhtä pitkä kuin korkea. Korvien tulee olla pystyt ja ilmeen tarkkaavainen, älykäs ja valpas. Häntä riippuu levossa ollessa alhaalla ja kohoaa liikkeessä ylös. Tervueren eroaa groenendaelista ainoastaan värinsä ja hieman lyhyemmän karvansa perusteella.

Karvapeite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvapeite on pitkä ja sileä, ja muodostaa röyhelömäisen kauluksen niskan ympärille, joka ulottuu eturintaan asti. Uroksen karva on varsinkin kaulassa ja eturinnassa pidempää ja tuuheampaa kuin nartun, mikä onkin huomattavin sukupuolien välinen ulkoinen eroavaisuus. Muunnoksen erityispiirre on punaruskea tai hopeanharmaa turkki, jossa karvankärjet ovat mustat. Tämä väritys tunnetaan nimellä hiilikko (charbonné) ja vastaa joidenkin muiden rotujen seesamia, soopelia tai riistanväriä eli agoutia. Punahiilikko on värityksistä hopeahiilikkoa toivotumpi. Jokin verran esiintyy myös hiilikoita, joiden pohjaväritys on hiekanvaalea eli fawn, mutta tätä pidetään erittäin epätoivottuna ominaisuutena. Koiran maskin tulisi olla aina musta ja ulottua kirsun päästä otsaan asti.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgianpaimenkoirat ovat vilkkaita ja aktiivisia. Ne tarkkailevat jatkuvasti mitä niiden ympärillä tapahtuu ja puolustavat tarvittaessa isäntäänsä. Ne suhtautuvat vieraisiin tyypillisesti epäluuloisesti synnynnäisen vahtiviettinsä vuoksi. Niissä esiintyy kuitenkin myös heikkohermoisuutta, pehmeyttä sekä paukkuarkuutta.

Tervueren on saavuttanut hyviä tuloksia muun muassa agility-kilpailuissa ja se sopii sekä harrastus- että näyttelykoiraksi. Se on aktiivisuudestaan huolimatta nykyisin suositumpi näyttely- kuin käyttökoirana, ja runsaan, kauniin karvapeitteensä ansiosta pärjääkin usein paimenkoirien ryhmäkehässä hyvin groenendaelin ohella.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgianpaimenkoirat ovat alkujaan lammaskoiria. Tervueren-muunnos on saanut nimensä Tervurenin kylästä, joka sijaitsee Flanderin Brabantissa lähellä Brysseliä.[1] Kaikki belgianpaimenkoiran eri muunnokset yhdistettiin vuonna 1892 virallisesti samaan rotuun kuuluviksi, mutta alussa tervueren ja groenendael luokiteltiin samaksi muunnokseksi nimeltä pitkäkarvainen belgianpaimenkoira. Vielä nykyisinkin groenendael-pentueisiin saattaa syntyä puna- tai hopeahiilikon värisiä pentuja, jotka rekisteröidään värityksen perusteella tervuereneiksi. Samoin tervueren-pentueisiin syntyy toisinaan mustia pentuja, joiden kohdalla menetellään päinvastaisesti.

Terveystilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodulla on havaittu perinnöllisiä silmäsairauksia, kaihia ja verkkokalvonrappeumaa. Epilepsiasta puhutaan paljon, mutta on tieteellisesti todistettu että sitä ei esiinny yhtään sen enempää kuin muillakaan roduilla. Rotu myös voi asua ulkona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muunnokset Finbelge

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgianpaimenkoira tervueren.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]