Bakampisilliini
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| |
Bakampisilliini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-etoksikarbonyylioksietyyli-(2S,5R,6R)-6-[[(2R)-2-amino-2-fenyyliasetyyli]amino]-3,3-dimetyyli-7-okso-4-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karboksylaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H27N3O7S |
| Moolimassa | 465,526 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | suolistossa ja veriplasmassa |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Bakampisilliini (C21H27SN3O7) on penisilliineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakampisilliini on aihiolääke ja itsessään tehoton. Suoliston ja veren esteraasientsyymit hajottavat sen ampisilliiniksi, joka estää bakteerien soluseinän synteesiä. Ampisilliiniin verrattuna bakampisilliinin etuna on nopeampi imeytyminen ja suurempi biosaatavuus.[1][2][3][4][5][6] Bakampisilliiniä voidaan käyttää hengitystie-, virtsa- ja ihoinfektioiden ja tippurin hoitoon[7]. Amoksisilliinin markkinoilletulon jälkeen bakampisilliinin käyttö on vähentynyt ja se ei ole enää käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa[2][4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ R. J. Ponsford: Penicillins and Others, β‐Lactams, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 101. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ a b David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1096. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450. (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 218. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Manuchair Ebadi: Desk Reference of Clinical Pharmacology, s. 87. CRC Press, 1998. ISBN 0-8493-9683-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.6.2020). (englanniksi)