Australianvesirotta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Australianvesirotta
Hydromys chrysogaster - Gould.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravanleukaiset jyrsijät Sciurognathi
Heimo: Muridae
Suku: Hydromys
Laji: chrysogaster
Kaksiosainen nimi
Hydromys chrysogaster
E. Geoffrey, 1804
Levinneisyyskartta
Australianvesirotan levinneisyys (punainen ja vihreä)
Australianvesirotan levinneisyys (punainen ja vihreä)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Australianvesirotta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Australianvesirotta Commonsissa

Australianvesirotta (Hydromys chrysogaster)[2] on alkuperäinen australialainen istukkanisäkäs.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australianvesirotan väritys vaihtelee lähes mustasta kullanruskeaan ja tummanharmaaseen. Alapuoli voi olla ruskea, keltainen, valkea tai jopa kirkkaan oranssi.

Pituus: 23-37 cm
Hännän pituus: 23-35 cm
Paino: 0,3-1,3 kg

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australianvesirotan levinneisyysalue kattaa Australian, Tasmanian ja Uuden-Guinean sekä lukuisia läheisiä saaria, kuten Obi Islandin. Laji elää joissa ja jokisuistoissa, seisovissa vesissä sekä soilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australianvesirotta voi lisääntyä ympäri vuoden. Huippu on kuitenkin keväällä ja kesällä. Naaras synnyttää lyhyen tiineyden päätteeksi pesäänsä jopa 7 poikasta. Vastasyntyneet pennut ovat kaljuja, sokeita ja avuttomia sekä täysin riippuvaisia emonsa tarjoamasta ravinnosta ja suojasta. Huolenpito jälkeläisistä on vaativaa, ja emo viettääkin liki kaiken aikansa niiden parissa. Saalistamassa se käy lyhyesti yöllä. Pennut avaavat silmänsä kaksiviikkoisina ja alkavat pian tutkia pesää ja sen lähiympäristöä. Kuukauden vanhoina ne vieroitetaan, mutta vasta kuukautta myöhemmin ne itsenäistyvät.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australianvesirotta etsii ravintonsa enimmäkseen joen tai kosteikon pohjalta. Se sukeltaa silmät auki ja näkee mainiosti myös veden alla. Herkät viiksikarvat auttavat havaitsemaan saaliseläimen liikkeitä. Tarkan näkö- ja tuntoaistinsa ansiosta australianvesirotta pystyy pyydystämään ravinnokseen monenlaisia otuksia: vesihyönteisiä ja niiden toukkia, kaloja, äyriäisiä, simpukoita, sammakoita, ja kilpikonnia. Uhrinsa se kiikuttaa pintaan, ja asettuu aterioimaan suosikkitukilleen tai -kivelleen tai rannalle paikalle, jossa saa ahmia rauhassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hydromys chrysogaster IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 228–231. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]