Ausevikin kalliopiirrosalue
| Ausevikin kalliopiirrosalue | |
|---|---|
| Ausevikfeltet | |
 |
|
| Sijainti | |
  Ausevikin kalliopiirrosalue |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Norja |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliopiirros |
| Huippukausi | kivikausi |
| Merkitys | Yksi Norjan suurimpia kalliopiirroskohteita |
Ausevikin kalliopiirrosalue sijaitsee Norjassa Vestlandin läänin Kinnin kunnassa, ja se on Norjan suurimpia kalliopiirrosalueita. Piirrokset, joita on alle 300, kuvastavat pyyntikulttuurin ajatusmaailmaa, ja ne ajoitetaan kivikauden loppupuolelle noin vuoteen 4000 eaa. Piirrosalueelle on opastus, ja alueella on pysäköintipaikka, esteettömät käytävät ja käymälä.[1][2]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen maanomistaja Tor Grønevik kertoi piirrosalueestaan Bergenin museolle vuonna 1932. Ensimmäiseksi paikalle saapui Johannes Bøe 1930-luvun puolivälissä, ja hän dokumentoi alueen. Toisen kerran alueen dokumentoi Anders Hagen 1960-luvun alkupuolella. Hän esitti ensimmäisen arvion piirrosten iästä. Hän sijoitti ne metsästäjäkulttuurin ja maanviljelyskulttuurin mukaan vastaavasti kivikauden loppupuolelle ja pronssikauden alkupuolelle. Hän arveli, että geometriset kuviot oli lainattu pronssikauden asukkaiden kalliopiirroksista.[2][3]
Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egil Bakka kiisti Hagenin arvion ja totesi saksanhirvien olevan samaa tyyliä kuin Vingenin piirrosalueen nuoremmissa piirroksissa, joten piirrokset oli tehty neoliittisen kivikauden keskivaiheilla. Myös Eva Walderhaug yhtyi tähän arvioon sillä tarkennuksella, että viimeiset kuviot tehtiin neoliittisen kivikauden loppupuolella. Viime aikoina Morten Ramstad ja Sigrid Gundersen ovat halunneet aikaistaa Ausevikin piirrosten tekoaikaa.[2][3]
Piirrokset sijaitsevat nykyään 10−15 metriä merenpinnan yläpuolella, jonne maankohoaminen on ne vuosituhansien aikana nostanut. Norjalaiset ovat päätyneet siihen tulokseen, että kalliopiirrokset tehtiin paikkoihin, jotka olivat veden äärellä. Tähän ajatukseen perustuu myös piirrosten ajoitus, sillä ne arvioidaan piirretyn noin 4000 eaa. ja sen jälkeen.[4][2]
Ausevikin piirroskenttien läheisyydessä suoritettujen kaivausten ajoitukset tukevat osittain edellisiä arvioita. Vanhin avattu alue viittasi nuorimpaan mesoliittista kivikauteen (5000−4800 eaa.). Tällä alueella ei kuitenkaan esiintynyt ihmisten toiminnasta kertovia löytöjä. Sen sijaan toisessa kaivauksessa, joka ajoitettiin vuosiin 3945−3790 eaa., löytyi hiilenpaloja ja kivityökalujen työstöjätettä. Kiinnostava löytö oli piirrosten tekemiseen käytetty kivenhamara, joka löytyi turpeesta makaamassa kalliota vasten. Osa ajoituksista sijoittuu kivikaudelle, osa pronssikaudelle tai jopa rautakaudelle. Löytöjen perusteella paikalla olisi asuttu 4000−500 eaa.[3]
Kuvakentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirrosalue sijaitsee Høydalsfjordenin etelärannan tuntumassa suojaisassa kaakkoiskulmassa entisessä Floran kunnassa. Paikka on noin 40 kilometriä etelään Vingenin kalliopiirrosalueesta, johon Ausevikin piirroksia usein verrataan. Kalliopiirroksia on piirretty noin 1 500 m² suuruiselle ja loivasti mereen viettävälle kallioalueelle, jossa piirrosalue on 85 metriä pitkä ja 10−50 metriä leveä. Alle 300 kuviota on ryhmitelty seitsemään eri kuvakenttään, jotka merkitään yleensä roomalaisilla numeroilla I−VII.[1][3]
Seuraavassa luettelossa esitetään sulkeissa kuvakenttien väliset etäisyydet metreinä: I (12 m) II (5 m) III (26 m) IV (10 m) V (11 m) VI (4 m) VII. Kuvakentässä I on 10 kuviota, kentässä II 37 kuviota, kentässä III 134 kuviota 170 m² kokoisella alueella, IV:ssä 15 kuviota 10 m² alalla, V:ssä 2 kuviota, VI:ssa 39 kuviota 18 m² alalla ja VII:ssä 11 kuviota. Uusia kuvioita voi löytyä, kun kuvakenttiä reunustavat turpeet nostetaan ylös.[1]
Saksanhirvi on kuva-alueen yleisin eläinlaji, jota esitellään hirvaksina, lehminä ja vasikoina. Myös koiria, susia ja lintuja esiintyy, mutta kaloja ei. Tiedetään kuitenkin, että kalastus on monesti ollut pääelinkeino ja saksanhirvien pyynti on siten ollut sen rinnakkaiselinkeino. Toiseksi eniten esiintyy piirroksia ihmishahmoista. Erästä hahmoa kutsutaan šamaaniksi, koska kuviossa se levittää suuria käsiään molemmille sivuille. Eläimet ja ihminen kuvataan joskus yhdessä niin, että kuviot yhdistetään viivoilla tai verkkomaisilla kuvioilla, kuten pyyntiverkoilla. Loput kuvioista ovat geometrisiä. Kuviossa voi olla esimerkiksi kymmenen samankeskistä ympyrää ("tikkataulu") tai se voi olla kolmio, jonka sisälle on piirretty "vuosirenkaita" moneen sektoriin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lødøen, Trond: Exploring the contemporary context of rock art, Adoranten nro 6, Underlös museum, 2006
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viste, S., 2003. Bildene forteller : sjamanistiske element i veideristningene fra Vingen og Ausevik?, Bergen: S. Viste
- Hagen, A., 1969. Studier i vestnorsk bergkunst : Ausevik i Flora, Oslo.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ausevik - Bilete frå fortida[vanhentunut linkki]
- NRK: Helleristingane i Ausevika
- Tor Grønevikin haastattelu
- Jørgensen, Guro: "Kommentar til Torun G. Ekelands artikkel «Fortid som fortellinger – i turistindustrien og i vitenskapelig arkeologi» (Arkistoitu – Internet Archive)", Primitive tider (ISSN 1501-0430), 2001
- Grønnesby, Geir: Skandinaviske helleristninger og rituell bruk av transe, 1998