Atabyrionin Zeuksen temppeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atabyrionin Zeuksen temppeli
Atabyrionin Zeuksen temppelin raunioita.
Atabyrionin Zeuksen temppelin raunioita.
Sijainti Ródos, Etelä-Egean saaret, Kreikka
Koordinaatit 36°12′24″N, 27°51′52″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Atabyrionin Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeus Atabyriokselle omistettu kreikkalainen temppeli Atabyrion-vuorella Rhodoksen saarella (nykyinen Attávyros, Ródos) Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee lähellä vuoren huippua.

Zeuksen tai jonkun muun vastaavan jumalan kultti Atabyrion-vuorella palautuu esihistorialliselle ajalle, mahdollisesti jo minolaiselle kaudelle. Apollodoroksen ja Diodoroksen mukaan kultin perusti Kreetalta paennut Althaimenes. Paikka vuorella oli sellainen, josta näkyi tämän kotisaarelle Kreetalle saakka. Muistona kotipaikan jumalista hän rakensi temppelin Zeukselle. Nykyään on puolestaan esitetty, että kultti olisi mahdollisesti ollut hieman myöhempää, foinikialaista alkuperää, sillä saarella oli foinikialainen siirtokunta, ja myös vuoren nimi on seemiläistä alkuperää. Eräistä viitteistä on ajateltu, että kultti olisi mahdollisesti ollut omistettu Zeuksen lisäksi myös Athenelle. Piirtokirjoituksista tiedetään, että saarella toimi atabyriasteina tunnettu uskonnollinen kilta, jonka hoidossa kultti mahdollisesti oli.[1][2][3]

Temppeli sijaitsi hieman vuoren korkeimmasta huipusta etelään noin 1 200 metrin korkeudessa. Ylös vuorelle ja arkeologiselle kohteelle kulkee tie, joka saa alkunsa Émponaksen kylän lounaispuolelta. Vuorella on jäänteet noin 36 metrin pituisella muurilla ympäröidystä temenos-alueesta. Temppelirakennuksesta on säilynyt joitakin harmaasta kalkkikivestä tehtyjä osia. Suurimmat kivet ovat noin 1,5 metriä pitkiä. Temppelin pylväitä ei ole säilynyt.[2][3]

Vuorelta on löydetty lukuisia votiivilahjoja. Pääosa niistä on pieniä pronssisia härkäfiguriineja eli pienoispatsaita. Niiden perusteella on päätelty, että Zeusta olisi mahdollisesti alun perin palvottu paikalla härkähahmoisena. Antiikin aikana kerrottiin, että vuoren härät (tai härkiä esittäneet patsaat) mylvivät, jos saarta uhkasi joku vaara. Erään teorian mukaan tämä voisi viitata myös siihen, että alkuperäiseen kulttiin olisi kuulunut ihmisuhreja, joissa härkähahmon (vertaa Pasifae) tai vuodan sisällä ollut uhri olisi poltettu. Myöhemmin antiikin aikana Atabyrionin Zeus oli ihmishahmoinen muiden jumalten tavoin, mikä näkyy muun muassa rahoissa, joissa tämän kuva esiintyy.[1][2][3] Vuorelta on löydetty myös muun muassa Zeuksen patsaan pää.[1]

Appianoksen mukaan Rhodoksen kaupunginmuurin lähellä oli hellenistisellä kaudella saman kultin pyhäkkö, sillä ajatuksella, ettei ihmisten tarvinnut aina kiivetä ylös vuorelle, joka sijaitsi kaukana kaupungista. Kaupunkipyhäkkö ei kuitenkaan syrjäyttänyt vuoripyhäkköä, vaan myös se säilyi käytössä.[1][2] Vuorella temppelin koillispuolella hieman alempana sijaitsi muita rakennuksia, joihin lukeutuu muun muassa sisterni eli vesisäiliö.[3]

Keskiajalla temppelin paikalle rakennettiin luostari uudelleenkäyttämällä sen kiviä. Luostarin raunioiduttua paikalle rakennettiin pieni Pyhälle Johannekselle (Ágios Ioánnis) omistettu kappeli, joka on sekin nykyisin raunioina.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhodes (including Ialysos, Kameiros, Lindos, Vroulia, the city of Rhodes, Mt. Atabyrion) Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e Apollodorus: Library (Frazer, Sir James George: selitys alaviitteessä 2) Perseus. Viitattu 8.5.2017.
  3. a b c d e Cook, A. B.: Zeus: A Study in Ancient Religion, s. 922–924. Nide 2, Osa 2. Cambridge Library Collection - Classics. Cambridge University Press, 2010. ISBN 110802131X. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]