Asyylikantajaproteiini
Asyylikantajaproteiini on proteiini, jolla on tärkeä rooli muun muassa rasvahappojen ja polyketidien biosynteesissä ja se on osa rasvahapposyntaasientsyymikompleksia. Asyylikantajaproteiinia esiintyy kaikissa eliöissä.[1][2][3]
Asyylikantajaproteiini on kooltaan suhteellisen pieni ja muodoltaan pallomainen proteiini. Esimerkiksi Escherichia coli-bakteerin asyylikantajaproteiini koostuu 77 aminohaposta. Asyylikantajaproteiini on niin kutsuttu hapan proteiini eli sen isoelektrinen piste on alle pH 7. Toimiakseen asyylikantajaproteiinin tulee olla liittyneenä fosfopanteteiiniin. Tämän ryhmän liittämisestä proteiiniin huolehtii entsyymi nimeltään asyylikantajaproteiinisyntaasi, joka liittää fosfopanteteiinin erääseen asyylikantajaproteiinin seriinihapon hydroksyyliryhmään.[1][2][4][5][6]
Rasvahappojen synteeseissä asyylikantajaproteiini toimii rasvahappojen synteesin alustana. Ensimmäisessä vaiheessa joko asetyylikoentsyymi-A tai malonyylikoentsyymi-A kondensoituu asyylikantajaproteiinin fosfopanteteiiniosan tioliryhmän kanssa muodostaen asetyyliasyylikantajaproteiinin tai malonyyliasyylikantajaproteiinin. Näitä reaktioita katalysoivat entsyymit ovat asetyylitransasylaasi ja malonyylitransasylaasi. Rasvahappojen synteesin aikana rasvahappoketju on liittyneenä asyylikantajaproteiiniin, kunnes saavutetaan palmitiinihappo eli rasvahappomolekyyli, jossa on 16 hiiliatomia. Tämän jälkeen eräs tioesteraaseihin kuuluva entsyymi irrottaa palmitiinihapon asyylikantajaproteiinista.[1][2][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Thomas Scott,Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 11. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359. (englanniksi)
- ↑ a b c Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 635–637. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
- ↑ Thimma R. Rawalpally: Pantothenic Acid, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 15.3.2017
- ↑ a b Martin Kohlmeier: Nutrient Metabolism, s. 120. Academic Press, 2015. ISBN 978-0123877840. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.3.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Jack Kyte: Structure in Protein Chemistry, s. 381. Garland Science, 2006. ISBN 9780815338673. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.3.2017). (englanniksi)
- ↑ a b John Baynes,Marek H. Dominiczak: Medical Biochemistry, s. 192. Elsevier, 2014. ISBN 9781455745807. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.3.2016). (englanniksi)