Asmo Jaaksi
| Asmo Jaaksi | |
|---|---|
 Seinäjoen pääkirjaston Apila-rakennus valmistui 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Asmo Samuel Jaaksi |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1966 Joensuu |
| Kansalaisuus | Suomen |
| Ammatti | Arkkitehti |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Tampereen teknillinen korkeakoulu |
| Työnantajat | JKMM Arkkitehdit |
| Palkinnot | |
|
Pietilä-palkinto 2006,[1] |
|
Asmo Samuel Jaaksi (s. 26. helmikuuta 1966 Joensuu)[1] on suomalainen arkkitehti, joka on ollut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien suunnittelija ja osakas vuodesta 1998 eli toimiston perustamisesta lähtien.[1] Hän kannattaa ympäristönäkökulman yhdistämistä suunnitteluun erityisesti siten, että suunnitellaan ja rakennetaan sellaista, jota voidaan käyttää pitkään.[2]
Jaaksi kirjoitti ylioppilaaksi 1985 ja valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1997.[1] Työuransa hän aloitti Arkkitehtitoimisto Karvola-Silvennoisen avustavana suunnittelijana 1987–1988 ja siirtyi sieltä arkkitehtitoimisto Juhani Kataisen palvelukseen 1989. Vuosina 1990–2000 Jaaksi työskenteli toimistoarkkitehtina Arkkitehdit ky Gullichsen-Kairamo-Vormalassa ja käväisi 1992 arkkitehtitoimisto Kaira-Lahdelma-Mahlamäen palveluksessa.[3]
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaaksi on toiminut suunnittelijana tai pääsuunnittelijana muun muassa seuraavissa kohteissa:
- päiväkoti Leipuri, Helsinki 2002[1]
- Joensuun yliopiston Aurora-rakennus, Joensuu 2002, 2006[1]
- Viikin kirkko, Helsinki 2005,[1] (pääsuunnittelija Samuli Miettinen)[4]
- Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uusi kirjastorakennus, Turku 2007[1]
- kulttuurikeskus Verkatehdas, Hämeenlinna 2007,[1] (pääsuunnittelija Juha Mäki-Jyllilä)[5]
- Kirnu, Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä, 2010,[1] (pääsuunnittelija Teemu Kurkela)[6]
- Saunalahden lastentalo, Espoo 2011[1]
- Seinäjoen pääkirjaston Apila-rakennus, 2012[1]
- OP-Pohjolan pääkonttori, Helsinki 2015[1]
- Tiedekulma, Helsinki 2017[7]
- Amos Rex -taidemuseo, Helsinki 2018[8]
- Tammisaaren uuden taidemuseon suunnittelukilpailun voitto 2019,[9] Chappe avautui 2023[10]
- Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-rakennus Helsingissä, 2021 (pääarkkitehti)[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 263. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Paavola, Juho: Kirjastojen mestari Kirjastolehti. 1.7.2016. Helsinki: Suomen kirjastoseura. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007, s. 291. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20606-4.
- ↑ Viikin kirkko 4.2.2020. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Historia Hämeenlinna: Verkatehdas. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Kirnu Suomi ulkomailla. 1.6.2010. Helsinki: Ulkoministeriö. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Holmila, Paula: Suomessa on menossa kiihkeä rakennuskausi, ja siksi Arkkitehtuurimuseon katsaus kahteen menneeseen vuoteen yllättää suppeudellaan Helsingin Sanomat. 5.8.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 4.5.2021.
- ↑ Frilander, Aino: Amos Rex -museon työmaa näyttää Kuolemantähdeltä ja sisältää Suomen kalleimman savupiipun – HS näyttää keskeneräiset näyttelysalit ja riisutun Bio Rexin Helsingin Sanomat. 15.1.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Holmila, Paula: Tammisaareen rakennetaan uusi taidemuseo ja sen myötä kulttuurikortteli Helsingin Sanomat. 21.3.2019. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Aromaa, Jonni: Tässä taidemuseossa voi ihailla myös maisemia – Raasepori sai uuden kruununjalokiven 12.4.2023. Yleisradio. Viitattu 18.4.2023.
- ↑ Perttu, Jukka: ”Pyörryttävän upeat tilat” Helsingin Sanomat. 7.9.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.9.2021.