As We May Think

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
As We May Think
Kirjailija Vannevar Bush
Kieli englanti
Genre essee
Kustantaja The Atlantic Monthly
Julkaistu Atlantic Monthly vol 176, n:o 1 (July 1945), pp. 101-108
Sivumäärä 8 sivua
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

As We May Think oli Vannevar Bushin kirjoittama essee, joka julkaistiin ensimmäisen kerran The Atlantic Monthly -lehdessä heinäkuuta 1945. Artikkeli vastasi erityisesti siihen, miten tiede ja tekniikka pystyisi vastaamaan tiedon ei-rakenteiseen hallintaan liittyviin ongelmiin. Artikkelin kuuluisin laite on Memex, jonka linkit voidaan nähdä hypertekstin esikuvana.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bush esitteli jo ajatuksiaan tulevaisuuden koneesta, joka pystyi tarjoamaan informaatiota tarvittaessa, Technology Review -lehden artikkelissa tammikuussa 1933. Siinä esitelty laite pystyi löytämään käyttäjän haluaman sivun muistiinpanoista tai kirjasta muutamaa näppäintä painamalla. Bushin ajatusten pohjalla oli lisääntyvä informaatio, mikä vaikeutti tiedonhallintaa.[2]

Bush yritti julkaista ensimmäisen version esseestä joulukuussa 1939. Hän lähetti esseen Fortune-lehdelle, missä sitä ei kuitenkaan ikinä julkaistu. Artikkeli jäi toimittaja Eric Hodginsille, joka oli tavannut Bushin. Vaikka hän olikin kiinnostunut Memexistä ja kannustanut jopa Bushia kirjoittamaan siitä, hän ei ollut kuitenkaan varma, sopisiko artikkeli Fortuneen. Bush turhautui siihen, että artikkelin julkaiseminen meni kauan aikaan, mutta hän keskittyi toisen maailmansodan aikana muihin asioihin.[2]

Syyskuussa 1944 Bush päätti lähettää esseensä myös muihin lehtiin. Ensimmäisenä hän lähetti sen nimellä Mechanization and the Record The Atlantic Monthlyyn, joka hyväksyikin artikkelin lokakuussa.[2] Artikkeli julkaistiin lehden heinäkuun numerossa, joka ilmestyi 27. heinäkuuta.[3]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

As We May Think on noin 10 sivua pitkä essee, joka oli jaettu kahdeksaan osioon. Bushin mukaan tiede on parantanut ihmiselämän laatua monella eri tavalla, mutta ihmiskunta oli saavuttanut pisteen, jossa kaikkea tietoa ei enää pysty hallitsemaan. Bushin mukaan suurin ongelma oli indeksointi, joka ei ollut intuitiivista.[4]

Bush esitteli artikkelissa useita laitteita, jotka voisivat auttaa ongelman ratkaisussa. Huomattavin ehdotuksista oli Memex, jolla on merkittävä asema Internetin ja World Wide Webin esikuvana. Memex oli henkilökohtainen tiedonhallintalaite. Siinä oli lisäksi tietynlainen graafinen käyttöliittymä, ja dokumenttien välillä oli assosiatiivisia indeksejä ja linkkejä. Viimeisenä mainittu oli uniikki idea, joka on vaikuttanut hypertekstin kehittäjiin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Friedman, Ken: As We May Think, s. 17-19. Jones, Steve (toim.): Encyclopedia of New Media: An Essential Reference to Communication and Technology. SAGE, 2003. ISBN 0761923829. Google-kirjat (viitattu 24.12.2010). (englanniksi)
  • Zachary, G. Pascal: Endless Frontier. New York: Free Press, 1997. ISBN 0-684-82821-9. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Smith, John B. & Weiss, Stephen F.: Hypertext. Communications of the ACM, 1988, 31. vsk, nro 7, s. 816-819. Association for the Computing Machinery. (englanniksi)
  2. a b c Zachary, s. 268-269.
  3. Zachary, s. 261.
  4. Hervada-Sala, Francesc: As We May Think (1945) by Vannevar Bush Computing Pages. Viitattu 26.12.2010. (englanniksi)
  5. Friedman, s. 17-18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]